Raparperi-vaniljajuustokakku

Juhannukseksi halusin valmistaa jotain raparpereista ja halusin yhdistää raparperin kirpeyteen vaniljan pehmeyttä. Ja juustokakut ovat aina niin hyviä, niin ajattelin kokeilla sellaisen tekemistä. Ihan valmista reseptiä en löytänyt ja jouduinkin vähän sooloilemaan eri reseptien kanssa hakiessani juuri sellaista lopputulosta kuin olin ajatellut. Kakun koristeeksi päätyi lempikukkaset eli liljat, jotka ovat valmistettu sokerimassasta sekä suklaakiekurat. Lopputuloksena oli maultaan kiva juustokakku, jossa maistui niin raparperihillo ja sitä tasapainottava vaniljatäyte.

Raparperin varsista valmistin ensimmäiseksi raparperiuunihilloa, ohje lainattu jälleen tutun blogista: pikku murusia - Raparperiuunihillo. Tästä hillosta tuli todella makeaa ja tuolla määrällä sokeria myös melko paksu. Halutessaan hilloa olisi voinut maustaa vaniljalla tai kanelilla. Kun hillo oli jäähtynyt, kaadoin hillon kelmulla päällystettyyn 22cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan ja laitoin jähmettymään jääkaappiin.

Raparperiuunihillo

250 g raparperia pilkottuna

250 g hillosokeria

Laita pilkotut raparperit uunivuokaan ja sekoita hillosokeri joukkoon. Taittele foliosta kansi ja laita vuoka 200 asteiseen uuniin 40 minuutiksi. Sen jälkeen sekoita varovasti ja jätä vuoka uuniin vielä 10 minuutiksi ilman foliota.

Näin jälkiviisaana voisi todeta, että hillo sellaisenaan ei ole hyvä kakun välissä vaan tarvitsee liivatetta pysyäkseen kasassa. Eli kannattaa hillon joukkoon lisätä 1-2 liivatelehteä ennen jähmettämistä. Tarkoitus oli laittaa itsekin, mutta pääsi unohtumaan.

Keksipohja:

200 g kaurakeksejä

75 g voita

Murskaa keksit ja lisää sula voi, sekoita tasaiseksi. Levitä keksikerros 24 cm irtopohjavuoan pohjalle.

Seuraavaksi vuorossa oli vaniljatäytteen valmistus. Alkuperäinen ohje löytyy täältä: pikku murusia - omena-vaniljajuustokakku. Muokkasin hieman ohjetta ja lisäsin joukkoon tuorejuuston, jota sattui löytymään jääkaapista. Vaniljan ja -kreemijauheen määrät ovat arvioita, lisäilin kumpaakin matkan varrella enkä ole varma lopullisista määristä.

Vaniljatäyte

150 g mascarponea

1 prk vaniljarahkaa

1 prk maustamatonta tuorejuustoa

1 dl maitoa

1 ½ tl vaniljaa vaniljamyllystä

2 liivatetta

3,3 dl kuohukermaa

¾ dl vaniljakreemijauhetta

Laita liivatelehdet kylmään veteen vähintään 5 min ajaksi.  Vatkaa mascarpone, rahka ja tuorejuusto sekaisin. Kiehauta maito kattilassa vaniljan kanssa ja lisää liivatteet kiehuvaan maitoon. Anna maidon hetki jäähtyä ja yhdistä tuorejuusto-rahkan joukkoon (Liian kuuman maidon lisääminen sulattaa massan ja tekee siitä juoksevan). Vatkaa kerma ja vaniljakreemi vaahdoksi. Yhdistä kermavaahto muun massan kanssa.

Maista ja lisää tarvittaessa sokeria/vaniljakreemijauhetta tai vaniljaa. Kaada puolet massasta irtopohjavuokaan keksipohjan päälle ja laita puoleksi tunniksi pakkaseen jähmettymään. Asettele vaniljatäytteen päälle jähmettynyt raparperihillo ja kaada loput vaniljatäytteestä hillon päälle. Laita kakku jääkaappiin ja tarjoile seuraavana päivänä.

Raparperi-vaniljajuustokakku

Kuohuviinitasting Liedon Vanhalinnan sommelierin esittämänä

Viime viikonloppuna pääsin viettämään ystäväni polttareita ja yhtenä illan ohjelmanumeroista oli kuohuviinitasting. Paikaksi oli valikoitunut aivan ihana paikka, Liedon Vanhalinna. Paikan sivujen mukaisesti:

Lähde: Liedon Vanhalinna

"Vanhalinna on aktiivinen ja monipuolinen museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskus,jossa vierailee vuosittain yli 20 000 kävijää. Vanhalinnassa toimii myös ammattimaisesti hoidettu tilausravintola.

Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat kotikartanonsa vuonna 1956 tuolloin yksityiselle Turun Yliopistolle. Vanhalinnan upea kartanokeskus sijaitsee yhden maan arvokkaimman linnavuoren juurella, kahden historiallisen valtaväylän, Hämeen Härkätien ja Aurajoen välissä. Linnavuorelta avautuu vaikuttava näkymä Aurajokilaakson kansallismaisemaan. Vanhalinnan omistajayhteisö on Turun Yliopistosäätiö."

Kuohuviinitastingin piti Vanhalinnan asiakaspalvelupäällikkö Satu Arsalo ja hän kantaa lisäksi titteliä sommelier eli viinimestari. Viinimestarin koulutus on noin vuoden kestävä koulutus, joka tapahtuu niin kotimaassa kuin ulkomailla eri viinitiloilla. Sommelierin vastuualueisiin kuuluvat ravintolan viinivalikoimien tilaaminen sekä niiden oikeanlainen varastointi sekä viinisuositusten antaminen erilaisiin ruokavalintoihin. Viinimestariksi voi opiskella kuka tahansa, mutta ammattitaidon hallitseminen vaatii mielenkiinnon lisäksi hyvää maku- ja tuoksumaailman hallitsemista sekä intohimoa, aikaa ja rahaa. Ja meidän viinimestarilla löytyi paljon osaamista ja omaa mielenkiintoa juuri kuohuviinejä kohtaan :)

Kuohuviini on hiilihapollinen alkoholijuoma, jota on yleisesti pidetty juhlajuomana. Meidän viinimestari haluaakin muuttaa tätä käsitystä ja toi esille, että kuohuviini käy ruoan seuraksi ihan yhtä hyvin kuin puna- ja valkoviinitkin. Yhä useammalla ravintolaltakin löytyy kuohuviinejä viinilistoiltaan, harva vaan osaa valita sellaista ruokajuomaksi. Tämäkin tasting pidettiin ruokailun yhteydessä ja tarjolla oli caesarsalaattia, vihreää salaattia, grillattuja vartaita sekä patonkia.

Kuohuviinit vasemmalta oikealle:
Anna de Codorniu (Espanja),
Korbel Brut (California),
 sekä Louis Massive Brut Réserve (Ranska)

Illan kuohuviinit olivat vasemmalta oikealle

1) Anna de Codorniu, Espanjasta tuleva cava-kuohuviini. Alkon hinta pullolle on 10,99 €.

- Erittäin kuiva, erittäin hapokas, sitruksinen, kevyen meloninen, hennon pähkinäinen, mineraalinen

2) Korbel Brut, Californialainen kuohuviini. Alkon hinta pullolle on 13,78 €.

- Erittäin kuiva, keskihapokas, sitruksinen, kevyen aprikoosinen, hennon hunajainen

3) Louis Massing Brut Réserve, aito shampanja Ranskasta. Alkon hinta pullolle on 24,90 €.

- Erittäin kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, keltaluumuinen, hennon paahteinen, kevyen mineraalinen

Kuohuviinejä maisteltiin vasemmalta oikealle eli lähdettiin kuivimmasta vaihtoehdosta ja siirryttiin lopuksi aitoon shampanjaan. Viinimestari halusi ottaa mukaan yhden shampanjan, jotta huomaisimme ison eron kuohuviinin ja shampanjan välillä.

Cava oli maultaan hyvin kevyt, kuiva ja hedelmäinen ja oli miellyttävän makuinen ruoan kanssa. Korbel oli selvästi makeampi vaihtoehto, vaikka lukeutuukin kuiviin kuohuviineihin. Maku oli cavan tapaan kevyt, mutta kuitenkin rakenteeltaan täyteläisempi. Samaa kuohuviiniä oli kuulemma tarjoiltu Obaman virkaanastujaisissa.  Shampanja erosi vaihtoehdoista huomattavasti, maku oli raikas ja täyteläinen, hedelmien maku oli pehmeä ja kokonaisuus todella miellyttävä. Ja itselleni tuli yllätyksenä, että näin hyvää shampanjaa saa noinkin edulliseen hintaan.

Ja tietenkin viinimestarin taidonnäytteisiin kuului kuohuviinipullon avaaminen miekalla :) Vaikuttavan näköistä, kun miekka heilahtaa ja pullon kaula katkeaa. 

Raparperi-rahkamurupiirakka

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka valmiina!

Halusin kokeilla reseptiä, jossa käytetään rahkaa raparperin kanssa ja löysinkin tutun blogista ihan älyttömän hyvän ohjeen. Tämän rahkamurupiirakka-ohjeen avulla valmistui varmaan parhaimman makuinen raparperipiirakka, mitä olen koskaan tehnyt! Iso kiitos pikku murusia -blogille, ammatti näkyy kaikista tekemisistä :) Piirakasta tuli hyvänmakuinen eikä lainkaan liian makea tai liian hapan.

Ohje oli hyvin helppo seurata ja yhdellä kertaa valmistui pellillinen rahkapiirakkaa. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen laitoin täytteeseen 1 prk rasvatonta maitorahkaa (250 g) ja 1 pkt maustamatonta tuorejuustoa (200g). Ja jälleen apukokki Chef pääsi näyttämään taitonsa ^^ Tuo yleiskone on ollut ihan älyttömän hyvä, helpottanut arkea todella paljon. Nykyään ihmetteleekin, miten aikasemmin on tullut toimeen ilman tällaista laitetta.

Raparperi- rahkamurupiirakka ja vaniljajäätelöä

Pohja:

10 dl vehnäjauhoja

3 ¾ dl sokeria 

2 tl soodaa

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

250 g sulatettua voita

2 ½ dl piimää

Täyte:

250 g rasvatonta maitorahkaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 ¼ dl sokeria

2 kananmunaa

1 tl vaniljasokeria

raparperia pilkottuna oman maun mukaan

Pohjaa varten yhdistä kaikki aineet paitsi piimä ja sekoita. Ota erilleen noin puolet murumassasta ja lisää piimä jäljelle jääneeseen taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Levitä pohja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Valmista täyte sekoittamalla kaikki aineet keskenään ja levitä pohjan päälle. Leikkaa raparperi pienemmiksi palasiksi ja levitä täytteen päälle. Levitä lopuksi loput murumassasta täytteen päälle ja paista 200 asteessa n. 30-35 min.

Salama McQueen - täytekakku

Ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan muotokakun valmistusta. Päivänsankari toivoi saavansa Salama-kakun ja innoissani lähdin kokeilemaan kakun tekoa. Tarkoituksena oli valmistaa kaksi erillistä täytekakkua ja kaksi kakkua valmistuu rinnakkain lähes samalla vaivalla kuin yksi. Ja apukokki Chef toimii paljon paremmin kun on enemmän massaa pyörimässä :) Hyvät autokakkuohjeet kuvien kera löysin täältä: Doron kakku: Salama Mcqueen -kakku.

Salama McQueen -täytekakku

Kakkutilaus tuli sen verran lyhyellä varoitusajalla, joten en ehtinyt tilata verkkokaupasta massoja työtä varten ja omat varastot olivat tyhjentyneet edellisten tilausten yhteydessä. Ja kaiken lisäksi "hovihankkijani" toiminut  Moderno täällä Turussa lopetti toimintansa, joten jatkossakin massojen ja muiden leivontatarvikkeiden hankinta tulee olemaan hankalampaa. Nyt jouduin tulemaan toimeen massoilla, joita saa ihan tavallisesta kaupasta. Yllättävän hyvin sieltäkin löytyi eri värivaihtoehtoja, mutta valitettavasti lähes kaikki ovat marsipaania... Ja itse en tällä aikataululla lähtenyt värjäämään sokerimassoja, vaikka sillä tavalla olisikin saanut juuri oikean sävyiset.

Aloitin työn valmistamalla etukäteen kaikki renkaat sekä auton kylkeen kiinnitettävät salamat. Renkaat ovat valmistettu mustasta ja punaisesta marsipaanista ja salamat keltaisesta marsipaanista. Jotta sain salamoihin vähän syvyyttä värjäsin reunoja oranssilla tomuvärillä. Säilytin valmiita osia muovirasiassa, jotta ne eivät pääsisi täysin kuivumaan ennen autoon liittämistä. Salamat olisi kuitenkin tarkoitus saada kiinnitettyä aaltoilemaan pintaan ja kuivuttuaan massa olisi halkeillut.

Seuraavana päivänä valmistin täytekakut. Valmistin kummankin kakun taikinan yhdellä kertaa yleiskoneessa ja jaoin taikinan sen jälkeen kahteen 22 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan. Sillä aikaa kun kakkupohjat valmistuivat uunissa valmistin suklaarahkatäytteen kakun väliin. Rahkatäyte jäi liivatteen lisäämisen jälkeen vähän löysähköksi, joten laitoin sen puoleksi tunniksi jääkaappiin jäähtymään. Valmistin täytteen tuplaohjeella (5 dl vispikermaa), mutta loppupeleissä määrä osoittautui aivan liian suureksi ja täytettä jäi yli reippaasti.

10 munan kakkupohja ~30 hengelle

(24-26 cm kakkuvuoka x2)

10 kananmunaa

3,75 dl sokeria

3,75 dl vehnäjauhoja

1,25 dl perunajauhoja

2,5 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi muna-sokerivaahtoon varovasti sekoittaen. Voitele ja korppujauhota vuo'at ja kaada puolet taikinasta ensimmäiseen vuokaan ja lopet toiseen. Kopauta vuokia kevyesti ilmakuplien poistamiseksi. Paista 175 asteessa alatasolla n. 35 min. Tarkista kypsyys tikulla ja peitä pinta foliolla, jos se alkaa tummumaan liikaa.

Suklaarahkatäyte:

5 dl vispikermaa (VL)

1 prk maitorahkaa (Hyla)

vaniljaa vaniljamyllystä maun mukaan

260 g taloussuklaata

5 liivatelehteä

Laita liivatteet kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita rahkan joukkoon. Yhdistä kermavaahdon kanssa. Kiehauta pieni määrä vettä kattilassa ja sulata liivatteet kiehuvaan veteen. Lisää pienenä norona suklaarahkatäytteeseen ja sekoita tasaiseksi. Jäähdytä hetki jääkaapissa ennen kakun väliin laittamista.

Kun kakkupohjat olivat jäähtyneet leikkasin ne kahteen osaan. Kakkupohjat olivat sen verran matalia, ettei niistä saanut kolmea kerrosta, joten tyydyin kahteen hieman paksumpaan kerrokseen. Tämä osottaitui loppujen lopuksi hyväksi ratkaisuksi, sillä kakun muotoilu helpottui tämän ansiosta paljon.

Seuraavaksi vuorasin irtopohjavuoat kelmulla (kelmua tuli yli laitojen) ja laitoin kahdesta kakkukerroksesta toiset vuoan pohjille. Kostutin sekä vuokien pohjalla olevat kerrokset, että päälimmäiset kerrokset samalla kertaa. Kostutukseen käytin appelsiinimehua, kummankin kakun kostuttamiseen meni n 2,5 - 3 dl. En halunnut, että pohja pehmenee liikaa muotoilua varten. Sen jälkeen lisäsin kerroksen rahkatäytettä vuokiin pohjien päälle ja lopuksi kakkupohjien päälysosat. Annoin kakkupohjien jäähtyä jääkaapissa yön yli seuraavaan iltaan asti, jotta liivatteet ehtivät kunnolla jähmettymään.

Auton muotoa edestäpäin

Seuraavana päivänä leikkasin paperista halutun mallisen autonpohjan mallin, jonka pituus oli vuokien halkaisija. Asetin paperin kakkupohjan päälle ja leikkasin sivuilta osat pois. Tämän jälkeen käytin leikattuja osia muotoillakseni auton kuvun ja muut osat. Renkaanpaikkoja varten leikkasin pienellä pyöreällä mitalla palaset pois halutuista kohdista.
Lopuksi muotoilin auton lopulliseen malliin leikkaamalla ylimääräisiä palasia pois. Täyte oli liivatteiden ansiosta tiivis ja kakun leikkaaminen oli helppoa. Ja pääsinpäs kerrankin maistamaan tilauskakkua pienen palan, kun palasia jäi hieman yli :D

Renkaanpaikat sivuilla

Kun olin tyytyväinen auton malliin, vatkasin vispikerman vaahdoksi ja maustin sitä ripauksella vaniljakreemijauhetta. Sen jälkeen peitin koko kakun ohueen kerrokseen kermavaahtoa, joka toimi kosteuseristeenä kakun ja massan välillä ja kiinnittää massan kakun pintaan.

Massa kakun päälle laitettuna

Kun massaa kaulitsee, kannattaa surutta käyttää tarpeeksi tomusokeria ettei massa tartu kiinni alustaan tai kaulimeen ja kannattaa varata massaa mielummin liikaa kuin liian vähän kakun kuorruttamiselle. Itse käytin kummankin kakun kuorruttamiseen 500g marsipaania / kakku. Ylijäävän osan voi kerätä talteen ja käyttää myöhemmin uudestaan. Massa kannattaa kaulita selvästi isommaksi kuin kakku on, jotta sitä riittää hyvin joka puolelle. Itse arvioin ihan silmämääräisesti tarvittavan koon ja kaulimen avustuksella nostin massan kakun päälle.

Osa ylimääräisestä massasta leikattu pois

Kun massa on kakun päällä, voi sitä sen jälkeen lähteä varovasti painelemaan kakun muotojen mukaisesti. Ylimääräiset osat kannattaa leikata pois ja helmaosa kannattaa pyöräyttää aavistuksen kakun alle, jolloin reuna näyttää tasaiselta.

Kuuman päivän seurauksena jouduin välillä viemään kakkuja jääkaappiin jäähtymään. Tämä kävi kuitenkin aika näppärästi, sillä kun toinen kakku oli käsittelyssä, oli toinen jääkaapissa odottamassa vuoroaan. Tein kakkuja vaihe vaiheelta ja kumpaakin samaan aikaan, jolloin niistä tuli mahdollisimman samannäköiset.

Kilpa-autot parkissa jääkaapin viileydessä.

Lopuksi tarvitsikin vain kiinnittää renkaat paikalleen, liimata salamat kylkeen ja leikata muut puuttuvat koristeosat kakkua varten. Kiinnitykset tein käyttämällä ihan vain vettä massojen välissä.

Lisää yksityiskohtia

Silmiä varten leikkasin valkoisesta sokerimassasta pieniä ympyröitä käyttäen nappia muottina ja maalasin ne pastavärillä siniseksi ja jätin kuivumaan yön yli. Nämäkin olisi voinut valmistaa etukäteen, mutta en osannut arvioida minkä kokoiset silmät olisivat ennen kuin kakku oli lähes valmis.

Kakuista tuli sen verran kapeat, että ne mahtuivat kätevästi pahviseen voileipälaatikkoon ja seuraavaksi kakut matkaavatkin pienen pojan syntymäpäiville :)

Appelsiinimarinoitua ankanrintaa pähkinä-kasvislisukkeen kera

Ankanrintaa, punaviinikastiketta ja pähkinä-kasvislisuke

Jokin aika sitten ostin Stockmannin Herkusta ankan rintapalan pakasteena. Nyt vihdoin ja viimein päätettiin yhdessä avopuolison kanssa valmistaa ensimmäistä kertaa ankkaa.

Ankan rintapalassa suurin huomio kiinnittyy lihan väriin ja paksuun rasvakerrokseen. Rasvakerrosta ei missään nimessä kannata etukäteen poistaa, vaan kannattaa valmistaa annos ensin kunnolla ja poistaa vasta sen jälkeen haluttaessa rasvakerros. Lihan väri oli paljon punaisempaa kuin muiden tavallisten ruokalintujen (kana, kalkkuna). Maultaan ankka muistutti hieman kanan ja kalkkunan makua, mutta omaa oman riistamaisen lisänsä. Miellyttävä makuelämys, jota voi hyvin mielin kokeilla valmistaa uudestaankin.

Ruuan valmistaminen kannattaa aloittaa nostamalla pakaste jo edellisenä päivä jääkaappiin sulamaan. Kokkauspäivänä liha on hyvä nostaa huoneenlämpöön pari tuntia ennen ruuan valmistusta. Huoneenlämpöinen liha marinoidaan appelsiinimarinadissa n. 1h.

Appelsiinimarinadi

2 dl appelsiinimehua

0,5 dl Cuarenta y Tres- likööriä

Ankanrinnan valmistaminen

380 g ankanrintaa

suolaa

pippuria

Tee viiltoja ankanrinnan rasvaan ja laita lihapalanen kylmälle paistinpannulle. Laita pannu kuumenemaan ja paista kunnes rasvapuoli on rapea ja kullanruskea. Käännä ja paista vielä hetki toiselta puolelta ja tarvittaessa myös sivut nopeasti. Mausta pintaa suolalla sekä pippurilla. Kypsennä loppuun uunissa 180°c:ssa n. 8 minuuttia. Anna levätä hetki folion sisällä ja tarjoile.

Mitään tiettyä ohjetta tähän ei käytetty, avopuoliso yhdisteli valmistuksessa useampaa ohjetta. Yritin kuitenkin kirjata ylös pääpiirteittäin teko-ohjeet. Ankanrinta tarjoiltiin punaviinikastikkeen kera ja kastike on avopuolison omaa bravuuria ♥

Pähkinä-kasvislisuke

suolapähkinöitä

suppilovahveroita (pakaste)

porkkanaa

papuja

Paahda suolapähkinöitä pannulla, kunnes saavat keskiruskean ja kiiltävän pinnan. Leikkaa jäiset suppilovahverot hieman pienemmäksi ja paista pannulla kunnes neste on haihtunut. Halutessasi lisää nokare voita. Lisää porkkanakuutiot ja paista kunnes porkkanat ovat lähes kypsiä. Yhdistä suolapähkinät ja sieni-porkkanaseos ja lisää pavut ja kaada loput marinadista lisukkeen joukkoon ja hauduta neste pois. Mausta lopuksi yrteillä ja tarjoile lämpimänä ankanrinnan kera.