Valkosipuli-yrttilevite

Kun kaupasta ei löytynyt valkosipulivoipatonkia, piti sitten pikaisesti keksiä sille korvike. Tämä oli todella nopea valmistaa ja lopputulos oli hyvää! Ihan ei valkosipulivoin tasolle pääse, mutta tässä käytettiin voin sijaan oliiviöljyä. Aineet nopeasti vain kasaan, sauvasekoittimella sekaisin ja kaikki on valmista.

Valkosipuli-yrttilevite

10 kpl chilimarinoitua valkosipulinkynttä öljyssä

0,5 dl oliiviöljyä

½ punttia silputtua persiljaa

Yhdistä kaikki aineet sopivaan astiaan ja sekoita saurasekoittimella tai blenderillä sekaisin. Ainaosien määriä muuttamalla voi vaihdella levitteen paksuutta.

Levitä tuoreen leivän päälle ja nauti ♥

Viikonloppumatka Sveitsin Geneveen

Marraskuun loppupuolella vietimme pitkän viikonlopun Sveitsin Genevessä. Ajankohta oli syksyinen ja lämpötilat vaihtelivat päivän +10 asteesta illan +2 asteeseen. Geneve oli kyllä yleisilmeeltään vaikuttavan näköinen vanhoine rakennuksineen ja arkkitehtuuristen yksityiskohtiensa ansiosta. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kohteliaita ja pääkielenä joka paikassa oli ranska - tosin suurimmalta osin myös englantikin taipui hyvin vahvalla ranskapainotuksella. Keski-Eurooppalaista liikennettä oli myös havaittavissa ja varsinkin pysäköinti oli hauskannäköistä, kun autot olivat kiinni seuraavissa puskureitaan myöten.

Jardin Anglais -puisto 

 Majoituimme 4 tähden hotellissa ihan Geneven keskustan tuntumassa ja hotellin sijainnin ansiosta liikkuminen oli todella helppoa ja välimatkat olivat lyhyitä. Hotellin henkilökunta oli todella ystävällistä ja auttoivat mielellään niin asiassa kuin asiassa. Hotelli oli siis Hotel Bristol Geneve ja kun paikalle pääsimme niin meidän varaama Classic-hotellihuone oli vaihdettu astetta parempaan ja pääsimme majoittumaan Superiore-huoneeseen - ei paha! Ja koska olimme varanneet huoneen hyvissä ajoin etukäteen, saimme sen todella edulliseen hintaan. Tien toisella puolella olisikin sitten ollut Four Seasons -hotelli ja sen tason erotti jo niistä autoista, joita pihaan oli parkkeerattu. Ei ihan tavallisen pulliaisen hotelli.

Geneven suihkulähde Jet d'Eau.

Viikonlopun aikana oli tietenkin tarkoitus kierrellä ja katsella kaupunkia ja nähdä paikan nähtävyyksiä omin silmin. Hotellilta oli noin 100 m kävely järven rantaan ja sillan toisella puolla olikin näkyvissä yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä Jet d'Eau. Näin syksyllä suihkulähde on käytössä vain päivisin, mutta kesällä vesi suihkuaa korkeuksiin ympäri vuorokauden ja pimeään aikaan se on vielä valaistu. Vesi nousee 140 m korkeuteen 200 km/h. Pumput pumppaavat 500 litraa vettä sekunnissa. Kyllä tunsi itsensä pieneksi ja korkeat talotkin näyttivät matalilta vesisuihkuun verrattaessa.

Metalliveistos Cernin museon ulkopuolella

Ja sitten se päätarkoitus, jonka takia Geneve valikoitui meidän matkakohteeksi. Tuttava tekee tutkimustyötä Cernissä ja pääsimme hänen mukanaan kiertelemään aluetta ympäriinsä. Valitettavasti kiihdyttimelle ei päästy, sillä se oli suljettu uutta käynnistystä varten. Mutta Cernin alueen lisäksi kiertelimme museossa ja kävimme syömässä lounasta muiden cerniläisten kanssa. Cerniin pääse todella kätevästi keskustasta metrolla, joka pysähtyy Cernin rakennusten viereen. Pysäkin vieressä olikin museo ja näyttävän näköinen metalliveistos, johon oli kaiverrettu merkittäviä fysiikan tapahtumia ja henkilöitä.

Shakkilautoja puistossa vähän isommassa mittakaavassa.

Kaupungista löytyi myös syksyisen näköinen puisto, josta löytyi useita shakkipelejä. Ja tämä tuntui olevan ihan suosittu juttu, nytkin puistossa oli mieskaksikko pelaamassa toisiaan vastaan ja heidän ympärillä oli muutama katsojakin. Pelinappulat olivat n. 40-50 cm korkeita ja valmistettu muovista, jolloin ne olivat kevyitä siirtää. Shakkilautojen lisäksi puistossa pystyi pelaamaan myös Tammea. Aika kiva idea :)

Titanic l'Exposition ja pääsylippuna toimiva Boarding Pass

Cernissä työskentelevä tuttava mainosti, että lentokentän lähellä olisi Titanic-näyttely ja se oli kuulemma näkemisen arvoinen. No suuntasimme tietenkin sinne ja oli kyllä hienosti toteutettu näyttely. Paikalla oli oikean Titanicin hylyistä löytyneitä esineistöä ihan astioista, huonekaluista, matkalaukuista ja henkilökohtaisista tavaroista lähtien. Siellä esiteltiin myös sukeltajaryhmää, joka osallistui Titanicin historian selvittelyyn. Näyttelyyn mentäessä jokaiselle annettiin oma Audio guide-nauhuri ja sen avulla näyttelystä sai todella paljon irti. Valikoitavina kielinä oli joko englanti tai ranska. Pääsylippuna toimi Titanicin Boarding Pass ja jokaisen lipun takana oli valikoituna joku Titanicilla matkustaneista henkilöistä. Näyttelyn lopussa oli iso taulu matkustajista ja sieltä pystyi sitten katsomaan, oliko oman lipun henkilö selvinnyt hengissä vai ei. Näyttelyssä oltiin panostettu ulkonäköön ja siellä oli huoneita, joissa oli kopioituna Titanicin rakennelmia, sisustusta ja tunnelmaa.

Planetaario, jolla voitiin havainnoida planeettojen kiertokulkua kääntämällä sivulla olevaa vipua.

Ja kun insinööri pääsee matkalle, niin sillon ei shoppailla kaupoissa tai lojuta rannalla vaan nokka suunnistetaan Tiedemuseoon! Itse koen saavani tällaisista paikoista enemmän irti ja kun matkalle lähdetään niin haluan sieltä erilaisia muistoja enkä vain baarissa istumista ja rannalla loikoilua. Tieteen historian museo esitteli kaikenlaisia tekniikoita, laitteita ja härveleitä, joita vuosisatoen saatossa on keksitty. Siellä oli planetaarioita koulutuskäyttöön, astronomeja, mikroskooppeja, sähkölaitteita ihan useiden satojen vuosien takaa sekä katsaus astronomiaan. Tekniikasta kiinnostuneille ihmisille sopiva paikka. Museo oli vanhassa kartanorakennuksessa puiston keskellä lähellä järven rantaan. Oli ihan kiva kävellä puiston läpi paikan päälle ja uppoutua historian havinaan.

Ja koska ruokablogisti kirjoittaa matkastaan, ei sovi unohtaa perjantai-illan kohokohtaa. Kävimme syömässä hotellin alakerrassa toimivassa 4 tähden ravintolassa pidemmän kaavan mukaisesti 4 ruokalajin illallisen ja sen lisäksi keittiömestari lähetti myös 2 tervehdysannostakin ruokien väliin. Ravintola oli juuri kunnostettu ja nimetty uudelleen Côte Squareksi, jolla halutaan viitata vieressä kohoavaan Mount Blanciin. Kokkina toimi Bruno Marchal, joka illallisen päätteksi tuli jutustamaan - harmittavasti hän puhui vain ranskaa, joten keskustelua jäi aika lyhyeksi :) Mutta ruoka oli todella hyvää ja hintansa arvoista. Tarjoilijat olivat mukavia ja ystävällisiä ja ravintolan tunnelma oli miellyttävä. Viereisetä Piano Barista kantautui live-musiikin ääni.

Illan menu:Le Menu Chemins des Passionnés

Pan-fried chanterelle mushroom and nuts,

nem’s chanterelle and mushrooms creamy

Fillet of dab cooked at low temperature, braised leeks,

mashed carrots and ginger root juice

Pan-fried beef, celeriac kromeskies and comfit salsify

Crunchy biscuit with caramelized pear and caramel espuma,

nougatine ice-cream

 

 Viikonloppu meni nopeasti ja paljon nähtävää ehdittiin näkemään ennen kuin matka kotiin alkoi. Hotellin sampanja-aamupalakin tuli kerran kokeiltua ja tarjoilu aamupalalla oli ihan yhtä huikea kuin illallisellakin. Tuore kroisantti aamulla on vaan jotain todella hyvää. Ihana matka rakkaan seurassa ja matkalta jäi paljon hyviä muistoja. Ja tietenkin mukaan lähti myös Sveitsiläistä suklaata sekä paikallisia viinejä, jotka odottavat oikeaa hetkeä avaamiselle. Mikäli Sveitsiin meinaa matkustaa, niin kannattaa varautua melko kalliiseen maahan. Pääsääntöisesti kaikki maksoivat enemmän mitä täällä kotosuomessa on tottunut maksamaan. Mutta Geneve on todella kaunis kaupunki ja vierailun arvoinen paikka. Ei sitten muuta kuin 

Merci et au revoir! ♥

Gluteenittomat ja maidottomat korvapuustit (G, M)

Olen todella hämmästynyt, miten hyvin korvapuustit onnistuivat gluteenittomasta taikinasta. En ole ikinä osannut tehdä hyviä pullia tai leipiä, joten jännityksellä kokeilin gluteenittoman pullan valmistamista. Ehkä aavistuksen liikaa käytin jauhoja ja liian vähän kanelia ja sokeria täytteenä, mutta pullat pysyivät kasassa, ne kohosivat ja maistuivat korvapuusteilta. :D Meidän uuni vaan alkaa olemaan niin vanha, ettei se enää paista pellillistä tasaisesti.

Ohjeen bongasin Gluteenitonta leivontaa: Perinteiset korvapuustit -sivustolta. Ja isoin yllätys oli pullataikinan kaulitsemisen kanssa, vehnätaikinaa on hankala kaulita ilman että se vetäytyy koko ajan takaisin kasaan, mutta gluteeniton taikinan kaulitseminen oli todella helppoa ja vaivatonta! Hieman myös jännitin miten taikina tarttuu alustaan kiinni ja tulin käyttäneeksi hieman liikaa jauhoja taikinan alla. Leivonnaisissa olen yleensä käyttänyt aikaisemmin pelkästään psylliumia tuomaan sitkoa, mutta nyt ohjeen sivulla lukemani vinkin avulla lisäsin taikinaan psylliumin lisäksi ksantaania. Ja hyvin tuntui toimivan.

Korvapuustit (~15 kpl)

3 dl soijamaitoa

1 ps  kuivahiivaa

2 tl psylliumia

1 tl himalajansuolaa

1 dl sokeria

1 kananmuna

½ rkl kaardemummaa

7-8 dl Semperin hienoa jauhoseosta

½ tl ksantaania

100 g pehmeää maidotonta margariinia

Täytteeksi maidotonta margariinia, kanelia ja sokeria

kananmunaa voiteluun

raesokeria pinnalle

Lämmitä maito vähän kädenlämpöä lämpimämmäksi (~ 42 astetta) ja liuota kuivahiiva siihen. Lisää joukkoon psyllium ja anna sen turvota n. 5 min. Sekoita taikinaan suola, sokeri, kananmuna ja kaardemumma. Sekoita ksantaani jauhoihin ja lisää reilut puolet jauhoista taikinaan koko ajan vaivaten yleiskoneella tai vatkaimen taikinakoukuilla. Lisää pehmeä voi ja loput jauhot. Vaivaa taikinaa vielä noin 5 minuuttia voimakkaasti.

Älä kohota taikinaa, vaan leivo siitä heti korvapuusteja. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä pehmeää margariinia veitsellä tasaiseksi kerrokseksi ja ripottele päälle hienoa sokeria ja kanelia. Rullaa taikinalevy tiiviiksi rullaksi ja leikkaa vinottain korvapuusteiksi. Kohota pullia lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia. Voitele pullat kananmunalla, ripottele pinnalle raesokeria ja paista 225 asteessa noin 15-20 minuuttia tai kunnes pullat ovat saaneet kauniin värin.

Ja loppukevennyksenä kuva meidän kisurouvasta ♥

Maidoton pinaattikeitto (G, M)

Jälleen yksi lempikeitoistani eli pinaattikeitto! Pakastealtaasta löytyy ihan kelvollisia pinaattikeittoja, mutta kyllä se omatekemä on aina parempaa. Oma äitini on valmistanut parhainta pinaattikeittoa, mitä olen koskaan syönyt ♥ Nyt uuden ruokavalion myötä tuli hyvä hetki kokeilla valmistaa pinaattikeittoa maidottomana. Olen nyt muutamassa postauksessa puhunut maidottomasta ruoasta ja sillä tarkoitan lehmänmaidon korvaamista toisella tuotteella esim. soijamaidolla.

Ihan yhtä hyvää pinaattikeittoa en ole vielä osannut valmistaa kuin äidin tekemä, mutta silti väittäisin sen olevan parempaa kuin kaupan valmiit keitot. Itse pidän maito/kermamaisesta pinaattikeitosta, joka on kuohkea ja pehmeä. Pinaattikeiton maustamisen kanssa olen aina kokenut ongelmia, sillä maito hävittää tehokkaasti maut jättäen keiton mauttomaksi. Nyt sain keittoon makua, ehkä vähän erilaista makua kuin pinaattikeitossa on ollut tapana olla. Ja ohjeessa käytetty pinaatti on tuoreesta pinaatista silputtua, mutta pakastepinaatti toimii ihan yhtä lailla.

Maidoton pinaattikeitto (4 hlölle)

30 g maidotonta margariinia

0,75 dl gluteenitonta jauhoa

1 l Alpron soijamaitoa

2 rkl Alpron soijakermaa

2 rs tuoretta pinaattia

valkopippuria

himalajansuolaa

meiramia

1/4 kasvisliemikuutio

muskottipähkinäjauhetta

Sulata voi kattilassa ja sekoita jauhot rasvan joukkoon, varo ettei kuiva jauho pala. Kun rasva ja jauhot ovat sekaisin, lisää maitoa vähän kerrallaan kattilaan koko ajan sekoitellen miedolla lämmöllä. Lisää maitoa sitä mukaan, kun keitto sakenee ja sekoittele sen verran ettei kuuma maito pala kattilan pohjaan kiinni. Kun keitto kiehuu, lisää joukkoon silputtu pinaatti ja kiehauta keitto vielä muutaman minuutin ajan. Lisää mausteita ja kermaa oman maun mukaan ja tarjoile esim. keitettyjen kananmunien kanssa.

Maidoton riisipuuro (G,M)

Riisipuuro on aina ollut yksi suosikeistani ja sen kanssa on niin hyvä syödä marjoja! Nyt ei ole pitkään aikaan tullut tehtyä riisipuuroa, mutta viikonloppuna kokeilin valmistaa sitä - maidottomana oman ruokavalioni mukaisesti. Vähän jännitti miten soijamaito mahtaa käyttäytyä riisipuurossa, mutta lopputuloksena tuli yhtä hyvä puuro kuin tavallisellakin maidolla (luomu, laktoositon...). Ohje on sama mitä Risellan riisipuuropaketin kyljessä pienillä lisäyksillä, mutta maidon tilalla käytin Alpron makeuttamatonta soijamaitoa.

Alpron makeuttamaton soijamaito ja Alpron kevyt soijakerma

Riisipuuro (4 hlölle)

2 dl vettä

2 dl riisiä

1 l makeuttamatonta soijamaitoa

1 prk kevyt soijakermaa

1 rkl maidotonta voita

himalajansuolaa 

Kiehauta vesi paksupohjaisessa kattilassa ja lisää riisi. Anna riisin kiehua veden kanssa niin kauan, että vesi on imeytynyt riisinjyviin. Lisää joukkoon maito ja kiehuttele miedolla lämmöllä n. 40 minuuttia kannen alla välillä sekoittaen. Lisää lopuksi soijakerma ja voinokare ja mausta suolalla. Tarjoile normaalin riisipuuron tapaan esim. kaneli-sokerin, sekametelisopan tai marjojen kanssa.

Gluteeniton lasagne - myös maidoton versio! (G,M)

Gluteenittomia tuotteita löytyy nykyään paljon hyvin varustelluista ruokakaupoista. Enää ei gluteeniton ruokavalio tarkoita luopumista tavallisista aterioista kuten pastoista tai kastikkeista saati sitten leivästä. Hintaa näillä tuotteilla on edelleen enemmän kuin tavallisissa tuotteissa, mutta välillä oman hyvinvoinnin eteen tulee vähän panostaa. Puhun tavallisista tuotteista ja näillä tarkoitan nimenomaa gluteenia sisältävät tuotteet, joissa on käytetty vehnää, ohraa tai ruista.

Nyt olenkin oppinut tuntemaan uusia ruoka-aineita, joita gluteenittomassa ruokavaliossa voidaan käyttää. Ennen en ollut kiinnittänyt näihin tuotteisiin niin paljoa huomiota kuin nyt. Esimerkiksi tattari, kvinoa ja gluteeniton kaura sopivat mainiosti herkällekin vatsalle. Tattarista saa tehtyä leipiä, joiden hapan maku muistuttaa vähän ruisleipää. No, ei se tattari ruista voita, mutta toimii kyllä korvikkeena.

Jauhojen ja valmistuotteiden lisäksi kaupoista löytyy runsaasti myös pastatuotteita, joita olenkin ostanut kotiin kokeilua varten. Nyt vuorossa oli Semperin lasagnelevyt, jotka pääsivät eilen kokeiluun. Lasagnesta tuli lähes maidoton, jos ei oteta huomioon juustoraastetta lasagnen pinnalla. Jääkaapissa oli avattu juustoraastepussi ja ajateltiin käyttää se pois. Itse en ole niin herkkä, että noin pieni määrä maitoa aiheuttaisia vielä mitään oireita. Mutta maidoton versio onnistuu hyvin jättämällä juustoraasteen pois kokonaan :) Maitona käytettiin muuten kevyttä soijamaitoa ja maidotonta voita löytyy esim Floralta. Myös laktoositon margariini (merkkiä en nyt muista) on maidoton.

Gluteeniton lasagne

Bechamel- eli valkokastike

60 g (maidotonta) voita

50-60 g gluteenittomia jauhoja

1 l kevyttä soijamaitoa

valkopippuria

suolaa

Sulata voi kattilassa ja lisää gluteenittomat jauhot ja sekoita nopeasti sekaisin - älä ruskista jauhoja. Lisää joukkoon soijamaito ja kiehauta muutaman minuutin ajan koko ajan sekoittaen kunnes kastike alkaa sakenemaan. Lisää lopuksi mausteet joukkoon.

Bolognese- eli punainen kastike

400 g jauhelihaa

1 rkl oliiviöljyä

1 keskikokoinen sipuli

2-3 kynttä valkosipulia

1 prk mutti tomaattimurskaa
1 lihaliemikuutio

jalopenoja maun mukaan

mustapippuria
sokeria

Kuori sipulit ja kuullota ne miedolla lämmöllä isolla paistinpannulla pienessä määrässä öljyä, Lisää joukkoon jauheliha ja ruskista. Lisää seuraavaksi tomaattimurska ja mausteet ja anna hautua puolisen tuntia.

Voitele iso uunivuoka oliiviöljyllä ja kasaa vuoronperään jauhelijakastike, valkokastike ja lasagnelevyt aloittaen jauhelihakastikkeella ja päättäen valkokastikkeeseen. Ripottele päälle juustoraastetta tai jätä kokonaan pois saadaksesi maidoton versio. Kypsennä 200 asteisessa uunissa 40-45 minuuttia ja anna hetki vetäytyä ennen tarjoilua.

Tattarivuokaleipä (G, M, L) - pehmeä ja muhkea resepti

Gluteenittomien tuotteiden testaaminen jatkuu. Olen monta kertaa yrittänyt valmistaa gluteenitonta leipää, mutta en ole saanut rakenteesta sellaista pehmeän kuohkeaa ja leipien maun kanssa on myös ollut haasteita. Mielestäni gluteenittomat leivät eivät maistu juuri millekään tai ovat koostumukseltaan todella murenevia. Nyt löysin ohjeen, jota pikkusen lennosta muuttamalla sain jo rakenteen leipään oikeanlaiseksi. Alkuperäisen ohjeen bongasin täältä.

Ohjeesta tulee luontaisestikin gluteeniton, sillä jauhona käytetään pelkästään tattarijauhoja. Lisäsin leipätaikinaan soijajogurttia, joka toikin leipään samettisen pehmeän rakenteen. Ohje oli helppo ja nopea ja sillä valmistuu 2 vuokaleipää. Siemenien lisäksi taikinaan voi halutessaan laittaa rusinoita, karpaloita tai muita kuivattuja hedelmiä.

Gluteeniton tattarivuokaleipä (2 kpl)

8 dl vettä

½ dl oliiviöljyä

1 pss kuivahiivaa

1 rkl psylliumia

1 tl sokeria

1 tl himalajansuolaa (chili)

1 dl pellavansiemeniä

1 dl auringonkukansiemeniä

2 rkl maustamatonta soijajogurttia (Alpro)

9 dl tattarijauhoja

Pinnalle seesaminsiemeniä

Lämmitä vesi n. 42 asteiseksi ja lisää joukkoon kaikki ainekset paitsi tattarijauhot ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan hetki levähtää (n. 5 min) ja lisää joukkoon siemenet. Sekoita taikinakoukulla monitoimilaitteessa tai käsin samalla kun lisäät joukkoon vähitellen jauhot. Taikina saa jäädä löysäksi, liian kuiva taikina ei kohoa. Kohota liinan alla lämpimässä n. puoli tuntia. 

Vinkki! Kylpyhuoneen lattialämmitys sopii tähän nostatukseen erinomaisesti!

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele tai vuoraa leivinpaperilla 2 leipävuokaa ja kaada taikina astioihin. Tasoita pintaa ja varo ettei taikinan sisään jää ilmakuplia tai tyhjiä aukkoja. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä. Paista leivät uunin keskitasolla n. 45 minuuttia. Anna jäähtyä ennen leikkaamista.

Viinimaan 'Mikä Viini!' -tapahtuma Ravintola Koulussa Turussa

Torstaina 25.9. järjestettiin Turussa ensimmäistä kertaa 'Mikä Viini!' -tapahtuma ja tilaisuus pidettiin Ravintola Koulussa. Tilaisuuteen oli ilmainen sisäänpääsy (ikäraja 18 vuotta). Tapahtuma kokosi yhteen viineistä ja ruoasta kiinnostuneita ihmisiä ja paikan päällä oli mahdollisuus päästä tutustumaan ja maistelemaan yli sadan viinin valikoimaa.

Tapahtumassa oli esillä 20 eri viinintuottajien pisteitä, joissa pääsi tutustumaan tuottajien viineihin. Tarjolla oli niin punaviinejä, valkoviinejä, roseviinejä kuin kuohuviinejä. Mukana oli mm. samppanjatalot Bollinger, Duval-Leroy ja Louis Roederer, Etelä-Afrikan palkituin viinitalo Nederburg, Argentiinan johtava viinintuottaja Trapiche ja Alsacen arvostetuimpiin viinitaloihin kuuluva Trimbach.

Suurin osa esillä olevista viineistä löytyy myös Alkon valikoimasta. Paikan päällä myytiin viininmaistelulipukkeita 1 € / kpl ja suurin osa viineistä maksoi 1-2 lipuketta per maisteluannos (6cl). Kallein mikä omiin silmiin osui taisi olla 14 lipuketta per maisteluannos ja kyseessä oli Bollinger sampanja.

Paikan päällä pystyi myös osallistumaan tasting-tilaisuuksiin, joihin täytyi varata paikka etukäteen. Tilaisuudet veti sommelier Antti Uusitalo, jonka intohimon ja kokemuksen kuuli miehen puheista. Tastingit maksoivat 20 euroa / tasting sisältäen maisteltavat viinit. Vaihtoehtona löytyivät seuraavat tasting-tilaisuudet:

- Samppanjan ja kuohuviinien maailma

- Avaimet ruoan ja viinin liittoon 

- Ammattilaisille suunnattu Samppanjan ja kuohuviinien maailma

Varasimme avopuolison kanssa paikat tuosta 'Avaimet ruoan ja viinin liittoon' -tilaisuuteen. Maistelutilaisuudessa pääsimme kokeilemaan klassisia ja silmiä avaavia yhdistelmiä. Sommelierin opastuksella maistelimme, miten ruoan suolaisuus, hapokkuus sekä karvaus muuttavat viinin makua ja miten viinin makua voidaan pehmentää oikealla ruokavalinnalla.

Maisteluun sisältyi 2 valkoviiniä, 2 punaviiniä ja 2 jälkiruokaviiniä. Näiden herkkujen joukossa ovat muun muassa italialainen laatupunaviini Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso sekä herkullinen jälkiruokaviini Brown Brothers Orange Muscat & Flora. Lisäksi maistamme uusiseelantilaista pinot noiria sekä Ranskan Alsacessa syntynyttä rieslingia.

1. Errazuriz Sauvignon Blanc Single Vineyard, Chile. Alkon nro 579777, 13-15 €.
Raikas, pirteä ja hapokas, sis. mustaherukkaa ja greippiä. Sitruunan hapokkuus pehmentää viinin, sopii erinomaisesti rapujen ja vaaleiden kalojen kanssa.

2. Domaine Zinck Riesling Prestige, Ranska. Alkon nro 007363, 12-14 €.
Puolikuiva, elegantti, herkkä. Sopii erinomaisesti sushin, mausteisen aasialaisen ruoan sekä savu- tai graavikalan seuraksi.

3. Black Cottage Pinot Noir, Uusi-Seelanti. Alkon nro 924247, 21-23 €.
Keskitäyteläinen, lempeän tanniininen ja mehevä. Ennen tarjoilua hyvä pitää ½h jääkaapissa, tarjoilulämpötila 15-16 astetta. Sopii erinomaisesti tattirisoton, paahdetun ankan tai muiden riistaruokien kanssa.

4. Cecilia Beretta Superiore Valpolicella Ripasso, Italia. Alkon nro 434797, 14-16 €.
Valmistetaan Amaronen mäskistä ja valpolicella viinistä. Sopii pitkään haudutettujen liharuokien, kovien ja vahvojen juustojen sekä tumman lihan kanssa.

5. La Caliera Moscato d'Asti, Italia. Alkon nro 557844, 7-9 €.
Makea ja aromaattinen jälkiruokaviini. Sopii hyvin mansikoiden, hedelmäsalaatin, marjojen sekä suolaisten ja pehmeiden juustojen kanssa. Tämä oli minun ehdoton suosikki :)

6. Brown Brother Orange Muscat and Flora, Australia. Alkon nro 925334, 12-14 €.
Makea jälkiruokaviini, jossa appelsiinin aromin aisti hyvin. Todella makean makuinen, vaikka sisältää sokeria vähemmän kuin 5. viinivaihtoehto. Sopii hyvin sinihomejuustojen kanssa.

Ruokayliherkkyyksien mittaaminen kotona - Food Detective

Mainitsenpa täälläkin blogissa tästä aiheesta. Eli törmäsin viikko sitten netissä sellaiseen sivustoon kuin Food Detective. Heiltä saa tilattua testin, jolla pystytään analysoimaan 59 tavallista ruoka-ainetta, jotka aiheuttavat yliherkkyyksiä. Ja testin pystyy tekemään kätevästi kotona. Kertaostoksena testin hinta oli aika suolainen, mutta ainakin itse olin valmis panostamaan omaan hyvinvointiin sen verran. Varsinkin, kun oloni on pitkään ollut huono eikä lääkäreiden tekemistä testeistä löydy mitään eikä jatkuvalle uupumukselle löydy selitystä.

Jos kiinnostuit, niin olen kertonut asiasta enemmän toisessa blogissani, joka käsittelee fibromyalgiaa. Ainakin itselläni testi antoi positiivisia tuloksia useammastakin ruoka-aineesta, joihin kehoni reagoi tuottamalla vasta-aineita. Testi mittaa verestä ruoka-ainekohtaisia IgG vasta-aineita, jotka yhdistetään ei-allergiseen ruokayliherkkyyteen. Testi ei mittaa mahdollisia ruoka-allergioita, laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa.

Sieni-pinaattipasta

Nyt kun syksy on kovaa vauhtia tulemassa ja sienikausi valloillaan, on hyvä hyödyntää sesonkituotteita myös ruuanlaitossa. Mieli teki valmistaa jotain sienistä ja niinpä ajattelin pitkästä aikaa valmistaa tuorepastaa, jota maustoivat niin herkkusienet, sipuli kuin tuore pinaatti. Ja tulihan siitä aika toimiva kokonaisuus. Vielä parempaa olisi tullut jos olisi ollut energiaa valmistaa oma tuorepasta, mutta tällä kertaa tyydyttiin valmiiseen tuorepastaan. Tähän ohjeeseen voi ihan hyvin käyttää herkkusieniä, kanttarelleja tai mitä tahansa (syötäväksi) kelpaavia sieniä. Itse käytin pelkästään herkkusieniä.

Ja mausteina voi käyttää oman maun mukaan tilliä, persiljaa, ruohosipulia, kirveliä, meiramia, oreganoa, basilikaa, timjamia sekä musta- ja valkopippuria.

Sieni-pinaattipasta

1 pkt tuorepastaa

1 iso sipuli

250 g herkkusieniä

1 rs tuoretta pinaattia

2 kananmunaa

mausteita oman maun mukaan

Pilko sipuli ja kuullota pannulla. Lisää joukkoon suikaloidut herkkusienet ja paista kunnes sienet ovat pehmeitä. Lisää lopuksi pinaatinlehdet ja anna lämmetä. Kiehauta isossa kattilassa vesi ja keitä tuorepastaa ohjeen mukaisesti. Yhdistä tuorepasta sienihöystön joukkoon ja sekoita. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Kaada ohuena nauhana pastan joukkoon samalla sekoittaen pastaa. Kananmunasta saa pastalle kastikkeen ilman raskasta voi- tai kermakastikkeita.

Friteeratut jättiravunpyrstöt ja rapea friteeraustaikina

Muutaman kerran olemme itse friiteeranneet jättiravunpyrstöjä, mutta oikeanlaisen friteeraustaikinan ohje on ollut vielä hakusalla. Tällä kertaa kokeilussa oli tähän mennessä paras versio, joka vaatii vielä pientä modausta. Mutta lopputuloksena tuli taikina, jossa oli makua ja pintä jäi kivan rapeaksi.

Aikaisemmin olemme friteeranneet vanhalla friteerauskeittimellä, mutta mitattuamme lämmitetyn öljyn lämpötilaa erillisellä lämpömittarilla, löytyi syy myös laitteen huonoon laatuun; kehno masiina ei lämmittänyt öljyä läheskään niin kuumaksi mitä väitti tai mitä friteeraus vaatii. Tämän jälkeen olemme friteeranneet ihan tavallisessa kattilassa ja lopputulos on ollut jo senkin takia parempi.

Valokuvat ovat vähän epätarkkoja, koska ovat napattu puhelimella ja hämärässä, mutta ehkä ne antavat vähän osviittaa.

Friteerauksen kanssa tulee olla varovainen, sillä kuuma öljy saattaa syttyä helposti palaamaan. Tätä varten olisi öljyä lämmittäessä olla kattilan kansi lähettyvillä, jotta öljyn voi tukahduttaa. Missään nimessä palavaan öljyyn ei saa lisätä vettä! Äärimmäisiä vaaratilanteita varten keittiössä olisi hyvä olla myös sammutuspeitto.

Friteerausöljyn lämpötilaa voi helposti tarkistella leipäpalasella, jos ei omaa lämpötilamittaria. Borgesin sivuilta löytyi ohje friteeraamiseen sekä leipäpalan käyttöön.

"Jos leipä uppoaa öljyyn eikä nouse takaisin pintaan, lämpötila on 150 ºC, mikä on vielä matala lämpötila varsinaiseen friteeraukseen.
Jos leipä uppoaa öljyyn ja nousee hitaasti takaisin pintaan, lämpötila on 160-165 ºC. Se on herkkien ruokien friteeraukseen suositeltava lämpötila (esim. vihannekset).
Jos leipä uppoaa öljyyn ja nousee takaisin pintaan muutamassa sekunnissa, öljyn lämpötila on 175-180 ºC. Kyseinen lämpötila on sopiva useimpien ruokien friteeraukseen.
Jos leipä ei uppoa öljyyn ja se paahtuu, lämpötila on liian korkea (180-185 ºC)."

Friteeraustaikina

1 dl olutta

1 dl vehnäjauhoja

1 kpl kananmunan valkuainen

1 tl leivinjauhetta

1 tl valkoviinietikka

suolaa, pippuria, chiliä ja paprikajauhetta

+ 1 prk auringonkukkaöljyä friteeraukseen

5 kpl jättiravunpyrstöjä / syöjä (alkupala)

Mikäli käytät pakastettuja jättiravunpyrstöjä, ota ne hyvissä ajoin sulamaan. Aloita taikinan valmistaminen sekoittamalla kaikki aineet sekaisin kananmunan valkuaista lukuunottamatta. Vatkaa kananmunan valkuainen vaahdoksi ja lisää se lopputaikinan joukkoon viimeisenä nopeasti pyöräyttäen. Anna taikinan tekeytyä ainakin puoli tuntia.

Lämmitä öljy kattilassa kuumaksi ja kokeile lämpötilaa pudottamalla pieni leipäpalanen öljyyn. Kuivaa ravunpyrtöjen pinta talouspaperilla ja pyöräytä friteeraustaikinassa. Laske ravunpyrstöt varovasti kuumaan öljyyn ja friteeraa kunnes pinta on kauniin ruskea.

Mansikka-suklaajuustokakku

Mansikkakausi on nyt parhaimmillaan, niin tottakai tuoreita mansikoita kannattaa käyttää hyödyksi. Olimme lähdössä mökkeilemään isommalla porukalla ja veimme sinne mukana tällaisen mansikka-suklaajuustokakun. Erilaisen kakusta tekee sen brownies-pohja, joka korvaa normaalisti käytettävän keksipohjan. Lopputuloksena oli värikäs kakku, jossa yhdistyy hyvin suklaa ja mansikka. Ohjeen bongasin Emmin kakut -blogista.

Mansikka-suklaajuustokakku

24 cm irtopohjavuoka

Pohja:

125 g voita

75 g tummaa suklaata

2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

2 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoja

Sulata vesihauteessa suklaa ja voi. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Yhdistä kuivat aineet ja suklaaseos varovasti sekoittaen kananmuna-sokerivaahtoon. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa 15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja kostuta sitä ½dl esim. laimennettua mansikkamehua. Rei'ittämällä pohjaa haarukalla neste imeytyy paremmin pohjaan

Suklaamousse:

3 liivatetta

200 g tummaa suklaata

200 g maustamatonta tuorejuustoa

4 rkl tomusokeria

2,5 dl Flora vispiä

Laita liivatteet kylmään veteen. Vatkaa vispikerma ja tomusokeri vaahdoksi ja yhdistä joukkoon tuorejuusto. Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita se tuorejuusto-kermaseokseen. Kiehauta pieni määrä vettä kattilassa ja sulata liivatelehdet veteen. Lisää liivateseos täytteen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan kostutetun brownies-pohjan päälle. Laita kakkuvuoka pakkaseen mansikkamoussen valmistamisen ajaksi.

Mansikkamousse:

½ l mansikoita

2,5 dl Flora vispiä

100 g maustamatonta tuorejuustoa

5 liivatelehteä

sokeria

vaniljasokeria

Soseuta mansikat ja vaahdota kerma. Yhdistä kermavaahto, tuorejuusto ja mansikkasose ja mausta sokerilla. Liuota liivatteet pieneen määrään kiehhuvaa vettä ja lisää liivateseos mansikkavaahtoon. Kaada täyte jähmettyneen suklaamoussekerroksen päälle ja anna kakun hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään asti.

Koristele lopuksi kermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla.

Tuulahdus Italiasta - tomaati-mozzarellaa alkupalaksi

Tämä alkupala on yksinkertainen, helppo, kevyt ja raikas ja niin helppo valmistaa. Italiassa tätä sai jokaisesta ravintolasta - tai ainakin niistä, missä me kävimme. Hellepäivinä tällainen pieni suupala toimii todella hyvin. Tähän tarkoitukseen tarvitaan buffalo mozzarellaa, joka valmistetaan vesipuhvelin maidosta. Buffalo mozzarellassa on enemmän kalsiumia, proteiinia ja se sisältää vähemmän kolesterolia kuin lehmänmaidosta valmistettu juusto. Maultaan buffalo mozzarella on mieto tuorejuusto, joka valmistetaan kehrätystä juustomassasta. Juusto säilytetään valmistuksen jälkeen suolavedessä.

Tomaatti-mozzarella alkupala

tomaattia

buffalo mozzarellaa

tuoretta basilikaa

balsamicoa

suolaa

mustapippuria

Leikkaa tomaatti ja mozzarella siivuiksi ja kasaa lautaselle basilikan kanssa.

Lisää mausteeksi mustapippuria ja suolaa ja halutessasi balsamicoa.

Nauti :)

Gluteeniton suklaakakku

Fibromyalgia-diagnoosin saatuani olen yrittänyt muuttaa ruokavaliotani kasvispainoitteisempaan suuntaan sekä lisäämään gluteenittomien tuotteiden käyttöä. Törmäsin CocoVin sivulla Sari Reivon ohjeeseen gluteenittomille suklaaleivoksille. Jo pelkkä kuva näytti niin herkulliselta, että pakkohan sitä reseptiä oli kokeilla :)

Hieman muuntelin ohjetta sen mukaan, mitä itselläni sattui raaka-aineina olemaan. Lopputuloksena tuli pehmeä ja muhkea suklaakakku, joka valloittaa tumman suklaan maulla kenet tahansa suklaan ystävän. Lopputuloksesta ei kuitenkaan tullut liian makea, vaan kakun makuna toimivat loistavasti tumma suklaa. Ja suklaan makua korostavat ohjeessa käytetyt kookostuotteet sekä mantelit. Kakussa ei kuitenkaan maistu kookos ja ystäväni, joka ei pidä kookoksesta, otti jopa lisäpalasen.

Parhaimmillaan kakku on suoraan uunista tulleena ja vaniljajäätelön kera ♥

Gluteeniton suklaakakku

20 cm irtopohjavuoka

150 g tummaa suklaata (86 %)

2 dl Alpro kookos-riisimaitoa 

4 kananmunaa

2 dl CocoVi kookossokeria

1 dl manteleita rouhittuina

3 rkl CocoVi raaka kaakaojauhetta

3 rkl kookosjauhoja

1,5 tl rouhittua vaniljaa vaniljamyllystä

reilu rouhaus laatusuolaa (käytin Tuisan Himalajan kristallisuolaa)

3 tl psylliumjauhetta

Lämmittä kookosmaitoa kattilassa. Sulata suklaa kookosmaitoon. Vatkaa kookossokeri ja kananmunat vaahdoksi. Lisää suklaa-kookosmaitoseos tähän joukkoon. Sekoita ja lisää loput ainekset, viimeisenä psylliumjauhe ripeästi sekoittaen. Anna taikina turvota reilut viisi minuuttia. Kaada massa leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Paista 180 asteen lämmössä noin 25-30 minuuttia.

Ylimakea raparperikakku

Jääkaapista löytyi vielä nippu raparperia, jolle tarvitsi löytää jotain käyttöä. Törmäsin tällaiseen kakkuohjeeseen, jonka poimin K'eittiö Avec Amour -blogista. Blogissa kehuttiin ohjetta helpoksi ja lopputulosta herkulliseksi. Päätin siis itsekin kokeilla reseptiä.

Resepti oli todella helppo toteuttaa, mutta lopputulos oli mielestäni aivan liian makea! Ohjeessa käytetty kondensoitu maito oli ihan liian makeaa tähän kakkuun, se peitti raparperien maun kokonaan ja lopputuloksena maistui pelkkä sokeroitu maitoseos. Huh, makean ystävälle kakku olisi varmasti unelma ja toimii varmasti niilläkin, jotka eivät siedä raparperin makua - sitä kun ei ollut.

Mutta laitanpa ohjeen kuitenkin blogiini ja tämä oli vain meidän talouden mielipide kakusta. Toimittajan huomautuksena täytyy kuitenkin sanoa, että meidän taloudessa ei muutenkaan käytetä paljoa sokeria tai syödä yleensäkään (yli)makeita jälkiruokia tai muitakaan tuotteita. Tavalliset jogurtit, rahkat, mehut jne maistuvat omaan suuhuni liian makealta.

Raparperikakku 

(20 cm irtopohjavuokaan)

Pohja:

200 g Digestive- keksejä

1 dl sulatettua voita

Täyte:

300 g raparperia + 1 dl vettä

1 prk kondensoitua maitoa

3 keltuaista

Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Voitele irtopohjavuuan reunat ja asettele reunoille ja pohjalle leivinpaperi. Painele keksimassa vuuan pohjalle ja reunoille noin 3 cm korkeudelta.

Keitä raparpereita vedessä noin 15 minuutin ajan. Soseuta sauvasekoittimella raparperit ja lisää joukkoon kondensoitu maito ja keltuaiset. Soseuta sauvasekoittimella vielä hetken. Kaada täyte keksipohjan päälle ja paista 175 asteessakeskitasolla noin 20 minuuttia. Ota pois uunista, jäähdytä ja jatka jäähdyttämistä vielä jääkaapissa ennen tarjoilua.

Pehmeä parsakaalikeitto

Ja lisää parsakaalia! Nyt kannattaa käyttää parsakaaleja, sillä menossa on niiden sesonkikausi. Parsakaalia valitessa kannattaa valita tummanvihreä, lähes violetti kaali, jonka nuout ovat tiiviitä. Varsi saa olla nuppuja vaaleampi. Paksuvartisen parsakaalin nuput ovat voimakkaamman makuisia kuin ohutvartisen. (Lähde: Satokausikalenteri). Ja edelleenkin parsakaali on loistava ravinnonlähde, sillä se sisältää mm. A- ja C-vitamiineja, foolihappoja, flavonoideja, kaliumia ja ravintokuituja. Parsakaali on myös kevyt ruoka-aine, sisältäen vain n. 24 kcal / 100 g.

Tällä kertaa vuorossa oli parsakaalikeitto, josta valmistui pehmeä ja täyteläinen keitto, joka vei nälän mennessään. Tämä keitto sisältää ruokakermaa ja homejuustoa, joten se ei ihan yhtä terveellinen ole kuin parsakaali itsessään ;) Mutta maku ratkaisee ja tämä keitto toimii hyvin lounaana tuoreen leivän kerä. Alkuperäinen ohje löytyy Maku.fin sivuilta: Pehmeä parsakaalikeitto. Lopputulos oli omasta mielestä turhan suolainen, joten seuraavalla kerralla laittaisin mukaan vain puolikkaan kasvisliemikuution. Homejuusto sisältää niin paljon suolaa kuten myös liemikuutio ja yhdessä ne olivat liikaa.

Pehmeä parsakaalikeitto

1 kpl sipulia

1 kpl valkosipulinkynttä

600 g parsakaalia

5 dl vettä

1 kpl kasvisliemikuutiota

200 g sinihomejuustomurua

1 dl ruokakermaa (juusto)

1 rkl balsamiviinietikkaa

1/2 tl sokeria

1/4 tl mustapippuria

Hienonna sipuli sekä valkosipulinkynsi ja paloittele parsakaalit. Pane kasvikset kattilaan ja lisää vesi ja liemikuutio. Parsakaalien ei tarvitse peittyä veteen. Keitä vihanneksia kannen alla, kunnes ne ovat pehmeitä, noin 10 minuuttia.

Lisää juusto ja kerma ja soseuta keitto. Kuumenna keitto nopeasti uudelleen. Lisää etikka ja mausteet.

Spiderman-kakku lastenjuhliin

Tilauskakku lasten syntymäpäiville ja toiveena oli Spiderman-kakku suklaatäytteellä. Ihan putkeen ei tämän kakun tekeminen mennyt ja lähes kaikki kohdat jouduin tekeen uudestaan ja aika alkoi loppumaan kesken. Alunperin tekemäni kakkupohja epääonnistui totaalisesti ja jouduin tekemään toisen kakun - kunhan ensin oli käyty kaupasta hakemassa lisää kananmunia. Toinen kakkupohja onneksi onnistui paremmin. Täytteiksi valikoitui suklaamousse aidoilla suklaapaloilla sekä sitä tasapainottamaan mansikkahillo. Teema on vähän samanlainen kuin aikaisemmin postaamassani Batman-kakussa, joka menikin synttärisankarin velipojan syntymäpäiville.

Spiderman-hahmo on valmistettu kokonaan sokerimassasta ja löysinkin hyvän tutoriaalin sen tekemiseen. Tämän ohjeen avulla sain kuin sainkin tehtyä hahmon, vaikka yksityiskohtiin jäi vielä vähän paranneltavaa. Itse asiassa hahmokin on puoliksi tehty kahteen kertaan, kun ensimmäisen yrityksen lopputulos ei tyydyttänyt yhtään... Ja muistutuksena itselle, että ei kannata työstää sokerimassaa kumarassa asennossa, niska menee jumiin... Verkkokuviot on piirretty mustalla elintarviketussilla. Kakun päällä oleva verkko on sulatettua suklaata.

 6 kananmunan kakkupohja

(~20 hlölle)

6 kananmunaa

sokeria

vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

Voitele ja korppujauhota 24 cm irtopohjavuoka. Mittaa kananmunat lasiin ja mittaa toiseen samanlaiseen mukiin yhtä paljon sokeria. Kaada sokeri vatkauskulhoon ja mittaa lasiin samanverran vehnäjauhoja. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi ja lisää jauhot varovasti sekoitellen joukkoon. Kaada taikina kakkuvuokaan ja kopauta pari kertaa, jotta mahdolliset ilmakuplat häviävät. Paista uunin alatasolla 175 asteessa n. 40 min. Peitä tarvittaessa kakku leivinpaperilla tummumisen estämiseksi.

Suklaamoussetäyte

1 pss Blåband suklaamoussea

2 dl vispikermaa

1 rkl vaniljakreemijauhetta

1 prk maustamatonta rahkaa

Vaahdota suklaamoussejauhe vispikerman kanssa vaahdoksi. Lisää rahka ja vaniljakreemijauhe ja sekoita tasaiseksi. Lisää tarvittaessa vaniljakreemiä, jotta massasta tulee kovahko. Tämä määrä riitti kakun kahteen väliin ohueksi kerrokseksi.

Sunny Broccoli Cheese Pie - Juustoinen parsakaalipiirakka

Blogissa on ollut vähän hiljaista erinäisten kiireiden ja muiden asioiden takia, mutta täällä ollaan edelleen. :) Sain alkuvuodesta fibromyalgia-diagnoosin, jonka jälkeen olen lukenut todella paljon aiheesta niin englanniksi kuin suomeksi. Fibromyalgia eli sidekudosreuma on krooninen oireyhtymä, jossa kipua esiintyy ympäri kehoa lihaksissa, lihasten kiinnityskohdissa sekä niveliä ympäröivissä pehmytkudoksissa. Tähän sairauteen ei ole olemassa parannuskeinoa, mutta oireisiin voidaan vaikuttaa ruokavaliolla. Ruuan sisältämät vitamiinit, antioksidantit ja mineraalit auttavat vähentämään kipua ja sen kokemista. Joten eiköhän aleta hommiin ^^

Jos haluat lukea lisää fibromyalgiasta, käväise toisessa blogissani Minä ja fibromyalgia

Parsakaalin tiedetään sisältävän lukuisia fytokemikaaleja ja antioksidantteja kuten betakaroteenia ja C-vitamiinia. Sana fyto tarkoittaa kasvia ja fytokemikaali on yksinkertaisesti kasvin tuottama kemikaali. Fytokemikaaleilla on tutkitusti todettu olevan terveyttä edistäviä vaikuutuksia. Esimerkiksi valkosipulin alleelit, flavonoidit ja lykopeeni ovat fytokemikaaleja. Tämän lisäksi parsakaali sisältää runsaasti kalsiumia ja muita tärkeitä mineraaleja, joten se soveltuu fibromyalgian hoitoon todella hyvin. Tässä juustoisessa parsakaalipiirakassa on lisäksi paljon kuitua ja proteiinia. Ei ehkä juustoisuutensa takia sovi laihduttajalle :D

Tämän ohjeen löysin kirjasta Foods that fight fibromyalgia. Kirjan on kirjoittanut Deirdre Rawlings 2012.

Erikoisen tästä ohjeesta tekee se, että mitään erillistä pohjaa ei tarvita vaan ainesosat sekoitetaan yhteen ja paistetaan uunissa. Päälle ripotellaan vielä auringonkukansiemeniä, jotka ovat hyviä E-vitamiinin lähteitä. E-vitamiini taas toimii kehossa antioksidanttina ja sillä on anti-inflammatorinen vaikutus, joka auttaa niin nivelreumaan kuin muihinkin niveloireisiin.

Ohje on alunperin englanninkielinen ja olen sen kääntänyt tähän suomeksi. Mittasuhteet ovat jenkkimallia, mutta mukana on myös grammamäärät helpottamaan työskentelyä. Tai sitten voi tehdä kuten allekirjoittanut ja menee sillä hyväksi todetulla mutulla. Itse en laittanut ohjeen antamaa määrää juustoa, vaan käytin piirakkaan 200 g ricotta-juustoa sekä 100 g raejuustoa.

Juustoinen parsakaalipiirakka

2 rkl (28 g) suolatonta voita

2/3 kuppia (75 g) kevätsipulia ohueksi leikattuna

2½ kuppia (175 g) parsakaalia pieneksi pilkottuna

1½ (340 g) ricotta- ja/tai raejuustoa

3 kananmunaa

2 unssia (8 g) Gorgonzolaa tai vastaavaa sinihomejuustoa murusina

1/4 kuppia (4 g) tuoretta persiljaa hienonnettuna

2 rkl (5 g) basilikaa silputtuna

3 rkl (24 g) jauhoja (gluteeniton tai vehnäjauho)

mustapippuria

cayenne-pippuria

2 rkl (10 g) parmesaaniraastetta

3 rkl (27 g) auringonkukan siemeniä

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Sulata voi paistinpannulla ja lisää joukkoon kevätsipulit ja parsakaalit ja kuullota miedolla lämmöllä noin 3 minuuttia. Yhdistä seuraavaksi isossa kulhossa kevätsipulit, parsakaalit, ricotta- ja raejuusto, kananmunat, sinihomejuusto, persilja, basilika, jauhot sekä mausteet ja sekoita massa tasaiseksi.

Kaada piirakkamassa uunivuokaan (halk. 23 cm) ja raasta päälle parmesaania. Paista uunissa 30-35 minuuttia kunnes pinta on kullanruskea. Anna jäähtyä hetki, ripottele pinnalle auringonkukansiemenet ja tuore persilja ja tarjoile esimerkiksi suolakurkkujen kera. Hyvää ja helppoa! 

Suklaamuffinssit vadelmatwistillä

Nyt on hyvä hetki sulattaa pakkasesta viime kesän marjoja ja tehdä tilaa kesän uusille marjoille. Löysin itse rasiallisen vadelmia ja siitä se idea sitten lähti. Seuraavaksi löysin kaapista joulun jäljiltä suklaakonvehteja ja mikäs sen parempi yhdistelmä kuin suklaa ja vadelma? Meillä lojui kaapissa avaamaton Fazerin dark chocolate -konvehtirasia ja sieltä nappasin kourallisen konvehteja ja tein niistä rouhetta. Tumma suklaa on vaan hyvää ♥

Tällä ohjeella tulee 12 valloittavan mehevää muffinssia, joissa maistuu tumma suklaa ja sitä täydentää vadelman kirpeän makea maku. Avopuolison mukaan muffinssit olivat parhaimpia, mitä on tähän mennessä syönyt.

Suklaamuffinssit vadelmatwistillä

12 kpl

2 kananmunaa

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1,5 dl sulatettua voita

1 dl maitoa

0,5 dl suklaarouhetta (Fazer dark chocolate)

1 dl pakastevadelmia

Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe yhteen ja lisää jauhoseos siivilöiden muna-sokerivaahtoon. Lisää sulatettu voi ja maito vaahtoon ja sekoita varovasti tasaiseksi massaksi. Itse sekoittelin taikinaa nuolian avulla tasaiseksi tehden liikkeitä vain vaakasuunnassa, jolloin vaahdon kuohkeus säilyy. Lisää lopuksi suklaarouhe ja vadelmat ja sekoita tasaiseksi. Vadelmien määrää voit itse vaihdella ja katsoa, mikä tuntuu parhaimmalta. Pakastevadelmat saattavat hieman vetistää taikinaa, niin itse käytin muffinsseissa niitä ~1 dl verran. Annostele taikina 12-paikkaiselle muffinssivuoalle ja paista 175 asteessa n. 20 minuuttia, tarkista kypsyys tikulla.

Vanha klassikko eli tiikerikakku

Pitkästä aikaa tein tiikerikakkua, joka on yksi vanhoista klassisista kuivakakuista. Inspiraation tähän sain vähän epäonnistuneen kuivakakkukokeilun jälkeen. Yritin leipoa gluteenitonta ja kevyttä kookoskuivakakkua, mutta lopputulos meni aika pieleen ja jäljelle jäi turhautumisen tunne epäonnistumisen jäljiltä. Mutta onneksi tein kirpputorilta löydön! Löysin pienemmän, kuparisen kuivakakkuvuoan ja pakkohan sitä oli päästä heti testaamaan. Ja kohteeksi valikoitui tämä helppo ja yksinkertainen, mutta aina yhtä hyvä tiikerikakku. Ohjetta jouduttiin vähän muokkaamaan, koska kanamunia ei löytynytkään kaapista kuin 2 kappaletta ja aikaisempaan ohjeeseeni kuului 3 kananmunaa.

Mutta lopputuloksena syntyi ehkä historiani parhain kuivakku, taikina oli ihanan mehevää ja maku osui kohdilleen. Tein tiikerikakun suklaaosasta todella tumman lisäämällä vähän enemmän kaakaojauhetta taikinaan ja se oli nappisuoritus. Tästä ohjeesta tulee yksi pienempi kuivakakku, joka mahtuu sellaiseen 1,5 - 2 l kuivakakkumuottiin. Myös leipävuoka käy tähän oikein hyvin.

Tiikerikakku

50 g sulaa voita

2½ dl sokeria

2 kananmunaa

1 dl maitoa

3 rkl kaakaojauhetta

1 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

3 dl vehnäjauhoja

Voitele ja korppujauhoja n. 2 litran vetoinen kuivakkuvuoka. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja sulata voi. Lisää taikinaan maito, voi ja jauhoseos ja sekoita tasaiseksi.

Ota 1/3 osaa taikinasta erilleen ja lisää siihen kaakaojauhe siivilöiden ja sekoita tasaiseksi. Jos taikinasta tulee liian kuivaa, lisää hieman maitoa mukaan. Laita taikinat kerroksittain kakkuvuokaan aloittaen ja lopettaen vaalealla taikinalla. Painele lopuksi pitkällä tikulla ympäri taikinaa, jotta taikinat sekoittuvat ja muodostavat näin ollen kiemurtelevat raidat kakkuun.

Paista uunin keskiosassa n. 40 - 50 minuuttia, tarkista kakun kypsyys tikulla. Ota kakku pois uunista ja anna jäähtyä muutama minuutti ennen kuin kumoat kakun vuoasta. Anna jäähtyä kumoamisen jälkeen vuoan alla.

Terästetyt kampasimpukat

Meillä ei ollut ihan perinteisiä pääsiäisruokia karitsan karetta lukuunottamatta. Toisen pääsiäispäivän illallinen aloitettiin kampasimpukoilla, joista on tullut yksi suurista herkuistani. Tällä ohjeella valmistuu kampasimpukat ja ohjeeseen lisätyn viskin ansiosta ne saavat enemmän makua kuin tavallisesti pelkässä voi-oliiviöljyseoksessa paistettaessa. Yksinkertaista, helppoa ja nopeaa - juuri sitä, mistä itse pidän ruuanlaitossa. Ohje löytyy uusimmasta Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä (03/2014).

Meillä ei ihan hirveästi harrasteta eri juhlateemoihin kattamista tai muutakaan koristelua. Senpä takia kattauskin oli juuri meidän näköinen ja värisävyinä toimivat meille toimivat sävyt. Ainoastaan pääruuan lisukkeesta löytyi kauniita värejä, kuten paprikan punainen ja bataatin oranssi :D Se riittää meille, muut saavat hoitaa sen muun hömpötyksen.

Lisäksi täytyy mainita pöydältä löytyvä tummanruskea kaitaliina. Liina on Pentikin mallistoa, Delta Kaitaliina, ja se on valmistettu polyesteristä. Todella helppo pitää puhtaana ja näyttää siistiltä ollakseen muovia :)

Kuvassa vielä lisäksi käytössä uudet annoslautaset, jotka löydettiin kirpputorilta lähes ilmaiseksi. Kyseessä on siis Villeroy & Bochin New Wave -sarjan annoslautaset. Maksoivat 3,5 € / kappale ja myynnissä oli 4 laustasta. Ihan täydelliset lautaset pienen alkuruuan seuraksi :)

Terästetyt kampasimpukat

1-2 valkosipulinkynttä
n. 2 rkl voita
1-2 rkl oliiviöljyä
kampasimpukoita 2 kpl / hlö
suolaa
mustapippuria
10 cl viskiä

Mikäli käytät pakastettuja kampasimpukoita, ota ne hyvissä ajoin sulamaan. Kuori ja hienonna valkosipuli. Sulata voi isossa pannussa ja lisää oliiviöljy. Paahda valkosipulia voi-öljyseoksessa noin minuutin ajan. Paista kampasimpukat kuumalla pannulla noin miuutin per puoli kunnes ovat kauniin kullankeltaisia. Ripauta suolaa ja pippuria kypsennyksen aikana simpukoiden pinnalle. Kun käännät kampasimpukat lisää alkoholi pannulle ja anna sen kiehua lähes kokonaan pois. Huomaathan, että kampasimpukoita ei tule kuitenkaan paistaa liian kauaa tai niistä tulee sitkeitä.

Buzzador-kampanja - Vileda hankaussienet

Olen mukana Buzzadorissa, joka on pohjoismaissa toimiva markkinointiyritys. Markkinointi perustuu vapaaehtoisiin yhtiön palveluun rekisteröityneisiin käyttäjistä, joille lähetetään ilmaisia tuotenäytteitä. Käyttäjien on raportoitava kampanjasta, sekä kerrottava tuotteesta tuttavilleen. Pääsin osallistumaan heidän järjestämään Vileda hankassieni -kampanjaan ja sainkin kotiin kokeiltavaksi kolme erilaista hankaussientä.

Puhdistuskokeilussa Hackmanin kattiloita.

Paketti sisälsi:

"Vileda® Active Srub hankaussieni 2 kpl/pakkaus*
Active Scrub hankaussientä voidaan käyttää todella hankalan lian puhdistamiseen, kuten kiinnipalaneen ruoan irrotukseen uunipadoista ja pannuista. Sieni sopii myös kodin kestävien pintojen puhdistukseen. Vaikka patentoitu PurActive-pinnoite tuntuu erittäin karhealle, se irrottaa ja kerää lian tehokkaasti puhdistettavalta pinnalta naarmuttamatta arkojakaan pintoja kuten teflonia."

"Vileda® Active Scrub keraamisen lieden puhdistussieni
Keraamisen lieden puhdistussieni puhdistaa tehokkaasti pinttyneimmänkin, kiinnipalaneen ruoan lieden pintaa naarmuttamatta. Sinisellä mikrokuitupuolella poistetaan irtolika ja rasva. Mikrokuidun etuja: puhdistaa rasvaistakin likaa, jopa ilman puhdistusainetta, ja se kuivaa lieden pinnan tahroja jättämättä. Lopputuloksena raidaton, kuiva ja puhdas lieden pinta. Näin liesi pysyy pidempään uudenveroisena. Ihmeisiin sieni ei silti pysty, mikäli lieden pinta on vaurioitunut ja pinttynyt - tätä se ei pysty korjaamaan. Soveltuu ainoastaan keraamisten ja induktioliesien puhdistamiseen."

"UUTUUS! Vileda® Power Inox 2kpl/pakkaus
Power Inox on erittäin kestävä ruostumattomasta teräksestä kudottu hankaussieni vaativaan käyttöön, kuten grilliritilöiden, pariloiden ja rautapatojen puhdistukseen. Sienen rakenne pitää hyvin muotonsa, se on helposti huuhdeltava. Power Inox tehoaa pinttyneimpäänkin likaan kestävillä pinnoilla erittäin hyvin. Grillimestarin hankaussienivalinta!"

Kokeilin omiin kattiloihini yksi päivä nopeasti Power Inox -sientä. Täytyy kyllä sanoa, että hämmästyin vähän sen tehosta. Yhden kattilan kiillottamiseen käytin aikaa n. 1 min, joten puhdasta tuli nopeasti. Vielä paremman lopputuloksen saisi varmasti pidemmällä jynssäysajalla.

Pinttyneet tahrat kattilan reunassa hävisivät kokonaan.

Pinttyneet tahrat kattilan pohjalta hävisivät myös kokonaan.

Tahrautunut kattilan reunus kiiltää jälleen kuin uusi kattila

Myös kattilan alapuolen pohjaan pinttyneet liat hävisivät.