Viikonloppumatka Sveitsin Geneveen

Marraskuun loppupuolella vietimme pitkän viikonlopun Sveitsin Genevessä. Ajankohta oli syksyinen ja lämpötilat vaihtelivat päivän +10 asteesta illan +2 asteeseen. Geneve oli kyllä yleisilmeeltään vaikuttavan näköinen vanhoine rakennuksineen ja arkkitehtuuristen yksityiskohtiensa ansiosta. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kohteliaita ja pääkielenä joka paikassa oli ranska - tosin suurimmalta osin myös englantikin taipui hyvin vahvalla ranskapainotuksella. Keski-Eurooppalaista liikennettä oli myös havaittavissa ja varsinkin pysäköinti oli hauskannäköistä, kun autot olivat kiinni seuraavissa puskureitaan myöten.

Jardin Anglais -puisto 

 Majoituimme 4 tähden hotellissa ihan Geneven keskustan tuntumassa ja hotellin sijainnin ansiosta liikkuminen oli todella helppoa ja välimatkat olivat lyhyitä. Hotellin henkilökunta oli todella ystävällistä ja auttoivat mielellään niin asiassa kuin asiassa. Hotelli oli siis Hotel Bristol Geneve ja kun paikalle pääsimme niin meidän varaama Classic-hotellihuone oli vaihdettu astetta parempaan ja pääsimme majoittumaan Superiore-huoneeseen - ei paha! Ja koska olimme varanneet huoneen hyvissä ajoin etukäteen, saimme sen todella edulliseen hintaan. Tien toisella puolella olisikin sitten ollut Four Seasons -hotelli ja sen tason erotti jo niistä autoista, joita pihaan oli parkkeerattu. Ei ihan tavallisen pulliaisen hotelli.

Geneven suihkulähde Jet d'Eau.

Viikonlopun aikana oli tietenkin tarkoitus kierrellä ja katsella kaupunkia ja nähdä paikan nähtävyyksiä omin silmin. Hotellilta oli noin 100 m kävely järven rantaan ja sillan toisella puolla olikin näkyvissä yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä Jet d'Eau. Näin syksyllä suihkulähde on käytössä vain päivisin, mutta kesällä vesi suihkuaa korkeuksiin ympäri vuorokauden ja pimeään aikaan se on vielä valaistu. Vesi nousee 140 m korkeuteen 200 km/h. Pumput pumppaavat 500 litraa vettä sekunnissa. Kyllä tunsi itsensä pieneksi ja korkeat talotkin näyttivät matalilta vesisuihkuun verrattaessa.

Metalliveistos Cernin museon ulkopuolella

Ja sitten se päätarkoitus, jonka takia Geneve valikoitui meidän matkakohteeksi. Tuttava tekee tutkimustyötä Cernissä ja pääsimme hänen mukanaan kiertelemään aluetta ympäriinsä. Valitettavasti kiihdyttimelle ei päästy, sillä se oli suljettu uutta käynnistystä varten. Mutta Cernin alueen lisäksi kiertelimme museossa ja kävimme syömässä lounasta muiden cerniläisten kanssa. Cerniin pääse todella kätevästi keskustasta metrolla, joka pysähtyy Cernin rakennusten viereen. Pysäkin vieressä olikin museo ja näyttävän näköinen metalliveistos, johon oli kaiverrettu merkittäviä fysiikan tapahtumia ja henkilöitä.

Shakkilautoja puistossa vähän isommassa mittakaavassa.

Kaupungista löytyi myös syksyisen näköinen puisto, josta löytyi useita shakkipelejä. Ja tämä tuntui olevan ihan suosittu juttu, nytkin puistossa oli mieskaksikko pelaamassa toisiaan vastaan ja heidän ympärillä oli muutama katsojakin. Pelinappulat olivat n. 40-50 cm korkeita ja valmistettu muovista, jolloin ne olivat kevyitä siirtää. Shakkilautojen lisäksi puistossa pystyi pelaamaan myös Tammea. Aika kiva idea :)

Titanic l'Exposition ja pääsylippuna toimiva Boarding Pass

Cernissä työskentelevä tuttava mainosti, että lentokentän lähellä olisi Titanic-näyttely ja se oli kuulemma näkemisen arvoinen. No suuntasimme tietenkin sinne ja oli kyllä hienosti toteutettu näyttely. Paikalla oli oikean Titanicin hylyistä löytyneitä esineistöä ihan astioista, huonekaluista, matkalaukuista ja henkilökohtaisista tavaroista lähtien. Siellä esiteltiin myös sukeltajaryhmää, joka osallistui Titanicin historian selvittelyyn. Näyttelyyn mentäessä jokaiselle annettiin oma Audio guide-nauhuri ja sen avulla näyttelystä sai todella paljon irti. Valikoitavina kielinä oli joko englanti tai ranska. Pääsylippuna toimi Titanicin Boarding Pass ja jokaisen lipun takana oli valikoituna joku Titanicilla matkustaneista henkilöistä. Näyttelyn lopussa oli iso taulu matkustajista ja sieltä pystyi sitten katsomaan, oliko oman lipun henkilö selvinnyt hengissä vai ei. Näyttelyssä oltiin panostettu ulkonäköön ja siellä oli huoneita, joissa oli kopioituna Titanicin rakennelmia, sisustusta ja tunnelmaa.

Planetaario, jolla voitiin havainnoida planeettojen kiertokulkua kääntämällä sivulla olevaa vipua.

Ja kun insinööri pääsee matkalle, niin sillon ei shoppailla kaupoissa tai lojuta rannalla vaan nokka suunnistetaan Tiedemuseoon! Itse koen saavani tällaisista paikoista enemmän irti ja kun matkalle lähdetään niin haluan sieltä erilaisia muistoja enkä vain baarissa istumista ja rannalla loikoilua. Tieteen historian museo esitteli kaikenlaisia tekniikoita, laitteita ja härveleitä, joita vuosisatoen saatossa on keksitty. Siellä oli planetaarioita koulutuskäyttöön, astronomeja, mikroskooppeja, sähkölaitteita ihan useiden satojen vuosien takaa sekä katsaus astronomiaan. Tekniikasta kiinnostuneille ihmisille sopiva paikka. Museo oli vanhassa kartanorakennuksessa puiston keskellä lähellä järven rantaan. Oli ihan kiva kävellä puiston läpi paikan päälle ja uppoutua historian havinaan.

Ja koska ruokablogisti kirjoittaa matkastaan, ei sovi unohtaa perjantai-illan kohokohtaa. Kävimme syömässä hotellin alakerrassa toimivassa 4 tähden ravintolassa pidemmän kaavan mukaisesti 4 ruokalajin illallisen ja sen lisäksi keittiömestari lähetti myös 2 tervehdysannostakin ruokien väliin. Ravintola oli juuri kunnostettu ja nimetty uudelleen Côte Squareksi, jolla halutaan viitata vieressä kohoavaan Mount Blanciin. Kokkina toimi Bruno Marchal, joka illallisen päätteksi tuli jutustamaan - harmittavasti hän puhui vain ranskaa, joten keskustelua jäi aika lyhyeksi :) Mutta ruoka oli todella hyvää ja hintansa arvoista. Tarjoilijat olivat mukavia ja ystävällisiä ja ravintolan tunnelma oli miellyttävä. Viereisetä Piano Barista kantautui live-musiikin ääni.

Illan menu:Le Menu Chemins des Passionnés

Pan-fried chanterelle mushroom and nuts,

nem’s chanterelle and mushrooms creamy

Fillet of dab cooked at low temperature, braised leeks,

mashed carrots and ginger root juice

Pan-fried beef, celeriac kromeskies and comfit salsify

Crunchy biscuit with caramelized pear and caramel espuma,

nougatine ice-cream

 

 Viikonloppu meni nopeasti ja paljon nähtävää ehdittiin näkemään ennen kuin matka kotiin alkoi. Hotellin sampanja-aamupalakin tuli kerran kokeiltua ja tarjoilu aamupalalla oli ihan yhtä huikea kuin illallisellakin. Tuore kroisantti aamulla on vaan jotain todella hyvää. Ihana matka rakkaan seurassa ja matkalta jäi paljon hyviä muistoja. Ja tietenkin mukaan lähti myös Sveitsiläistä suklaata sekä paikallisia viinejä, jotka odottavat oikeaa hetkeä avaamiselle. Mikäli Sveitsiin meinaa matkustaa, niin kannattaa varautua melko kalliiseen maahan. Pääsääntöisesti kaikki maksoivat enemmän mitä täällä kotosuomessa on tottunut maksamaan. Mutta Geneve on todella kaunis kaupunki ja vierailun arvoinen paikka. Ei sitten muuta kuin 

Merci et au revoir! ♥

lue lisää

Pala Roomaa, osa 5 - Villa Borhese ja Bioparco di Roma

Viimeisenä päivänä Roomassa päätimme suunnata kohti Rooman eläintarhaa. Ennen eläintarhaan menoa kuljimme Rooman kauneimman puistoalueen halki, joka tunnetaan nimellä Villa Borghese. Puiston alueelta löytyy paljon pieniä järviä, temppeleitä, suihkulähteitä ja museoita. Puisto sijaitsee lähellä Espanjalaisia portaita ja pääsisäänkäynti löytyy Piazza del Popolon vierestä. Kiipesimme Popolon aukion vierestä ylös polkuja pitkin ja päädyimme isolle aukiolle, josta avautui näkymä yli Rooman ja jopa Vatikaani erottui suoraan edestäpäin.

Hetken maisemien ihailun jälkeen lähdimme kylttien opastamana kävelemään kohti eläintarhaa ja matka vei meidät puiston poikki. Halutessaan puistoalueelta pystyi vuokraamaan pyöriä, mutta me tyydyimme omiin jalkoihimme ja kuljimme eteenpäin askel kerrallaan. Keskeltä puistoa löytyi myös yksi obeliski lisää, joita löytyy useampikin ympäri Roomaa.

Eläinpuistossa ei tähän vuodenaikaan ollut juurikaan turisteja, mikä taas sopi meille oikein hyvin. Saimme rauhassa kierrellä ympäri puistoa ja vain noin 10-15 ihmistä tuli vastaan työntekijöiden lisäksi. Eläinpuistossa on yli 200 erilaista eläinlajia ja yli 1000 eläintä, joten katsottavaa riitti. Liput puistoon maksoivat 14 € / hlö.

Eläinpuiston kartta

lue lisää

Pala Roomaa, osa 3 - Palatino, Forum Romanum, Colosseus

Jos Roomaan meinaa mennä käymään, kannattaa varata aikaa myös kiertelyyn Forum Romanumissa sekä Palatinus-kukkulalla. Lippupisteillä myydään lippuja, joilla pääsee näiden kahden kohteen lisäksi myös Colosseumiin. Aloitimme oman kierroksen Forum Romanumilta, sillä Colosseumin ympärillä parveili todella paljon väkeä. Forum Romanumille mentäessä jonoa oli ~20 ihmisen verran ja Colosseumilla jonot olivat ~200 m kaartaen aina sisältä ulos asti. Kannattaa hankkia liput etukäteen tai ostaa ne Palatinoksen tai Forum Romanumin vieressä olevilta lippupisteiltä, niin välttyy turhalta jonottamiselta. Lipun hinta oli paikan päältä ostettaessa 12 € /hlö. Halutessaan pystyi lipunmyynnistä ostamaan audio-opastuksen muutamalla eurolla. Lippu oli voimassa 48 h ja oikeutti yhden sisäänpääsyn Forum Romanumille ja Palatinukselle sekä erikseen Colosseumille.

Panoraamakuva Roomasta

Sisäänkäyntien vieressä oli useita henkilöitä kauppaamassa opastettuja kiertokäyntejä kohteisiin. Mainostivat myös, miten heidän kanssaan pääsee jonojen ohi. Tottahan se on, heidän kanssaan ei tarvitse mennä lippujonoon, mutta jos paikalla oli muuta jonoa tai tungosta niin eipä se opas siinä paljoa auta. Tosin ainakin Colosseumilla oppaan kanssa olisi päässyt paikkoihin, jonne normaalisti ei pääse. Päätimme kuitenkin tutustua paikkoihin ihan itsenäisesti apuna vain mukana kulkevat matkaopukset ja kartat. Ja jokaiselta kohteelta kuitenkin löytyi opastauluja, joissa kerrottiin kohteen historiaa sekä italiaksi että englaniksi.

Kartta alueista ja kohteista

Ensimmäisenä paikkana kiersimme Forum Romanumin. Forum Romanum oli muinaisen Rooman ydinalue, jonka ympärille kaupunki kehittyi. Paikalla on monia huomattavia monumentteja, rakennuksia tai raunioita kertoen tarinaa antiikin ajoilta lähtien. Useita temppeleitä löytyi, jotka olivat rakennettu kunnioittaen Romulusta, Saturnusta, Venusta tai Antoniusta näin muutamalla esimerkillä kertoen. Forum Romanumin jälkeen nousimme samalla alueella olleelle Palatinus (ital. Palatino) -kukkulalle. Ylhäällä aukeni upeat maisemat yli Rooman. Täällä jos missä kannatti kokeilla kameran panoraamakuvausta.

Panoraamakuva Forum Romanumista kuvattuna Palatinukselta

Koko paikan kiertämiseen saa varata joku 3-4 tuntia, oli se sen verran laaja ja nähtävää riitti koko ajalle. Rakennukset olivat huikeita ja yksityiskohtaisesti rakennettuja. Osa vanhimmista temppeleistä ja rekennuksista olivat vuosien saatossa kokeneet kovia kohtaloita ja jäljellä oli vain raunioita. Raunioiden keskeltä nousi korkeita pilareita, jotka muistuttivat rakennusten historiasta. Kirkkojen sisällä arkkitehtuuri ja siihen käytetyt materiaalit ja värit olivat todella voimakkaita. Paljon marmoria, kultaa, patsaita ja kaiverruksia puhumattakaan suurista maalauksista seinillä ja katossa. Vaikka itse en ole mitenkään erityisen uskovainen ja kirkossa käynnit jäävät hyvin vähäisiksi, niin täällä tuli käytyä useammassakin kirkossa ja joka kerta sai hämmästyä niiden olemuksesta.

Santa Francesca Romana -kirkko,
ennen tunnettu nimellä Santa Maria Nova.

Ennen kuin poistuimme Forum Romanumin ja Palatinus-kukkulan alueelta tuli polun varrella vastaan jäännökset vanhasta akveduktista, Aqua Claudia. Mikäli haluaa lukea enemmän akvedukteista, voin suositella Donna Roomassa -blogia, josta löytyy tietoa todella monipuolisesti koskien Roomaa.

Aqua Claudia, jäännökset antiikin aikaisesta akveduktista

Päätimme tämän jälkeen jättää Colosseumin suosiolla seuraavalle päivälle, sillä jalkoja kolotti jo sen verran ja päivä oli ollut lämmin. Seuraavana aamuna suuntasimme sitten uudelleen Colosseumille ja koska meillä oli jo lippu entuudestaan, pääsimme nopeasti sisälle ilman jonottamista. Jälleen kerran lippujono Colosseumille oli järjettömän pitkä, jonottamiseen olisi saanut varata tunnin jos enemmänkin.

Colosseum ja areena

Sisälle päästyämme kipusimme portaita pitkin toiseen kerrokseen ja lähdimme kiertämään amfiteatteria. Vaikka ajan hammas oli purrut, oli silti hämmästyttävää nähdä Colosseumin koko omin silmin. Hetken katseltua kohti areenaa pystyi mielessään jo näkemään antiikin Rooman ja sen tapahtumat. Itse areenan pohja oli jo hävinnyt ja keskeltä paljastuivat areenan alla olevat tilat, joissa gladiaattorit ja eläimet pidettiin taisteluiden väleissä. Colosseumin valmistuessa pidettiin 100 päiväiset juhlat, joihin osallistui hurja määrä gladiaattoreita, eläimiä ja muita viihdyttäjiä.

Colosseumin ulkokehä

Colosseumin kirjakaupasta lähtikin mukaan Colosseumin historiasta kertova kirja kuvineen.

lue lisää

Pala Roomaa, osa 2 - Fontana di Trevi, Pantheon, Piazza Navona, Espanjalaiset portaat

Ensimmäisenä päivänä kävimme katsastamassa Fontana di Trevin, joka on Rooman suurin ja tunnetuin barokkityylinen suihkulähde. Suihkulähteen ympärillä oli todella hienoja patsaita yksityiskohtineen. Keskeisin hahmo on Neptune, The God of Sea. Suihkulähde muistetaan ainakin Federico Fellinin elokuvasta "La Dolce Vita" (Ihana elämä 1960). Linkin takaa löytyy lisäinfoa kohteesta. Tarun mukaan se, joka heittää kolikon lähteeseen, varmistaa palaavansa uudelleen Roomaan.

Fontana di Trevi

Lokakuusta huolimatta paikalla oli paljon turisteja ja koko suihkulähde oli ympäröity ihmismassalla. Turistien lisäksi paikalla oli paljon trokareita myymässä milloin mitäkin halpakopiota laukuista huiveihin sekä kaikkea krääsää parilla eurolla. Paljon oli myös ruusuilla rahaa kalastelevia, jotka ottavat pariskunnat kohteikseen ja antavat naiselle ruusuja "ilmaiseksi" ja kehuvat maasta taivaaseen ja sen jälkeen pyytävät miehiltä maksua kukista. Ja tällaiset heput olivat todella päälle käyviä.

Fontana di Trevi edestä

Seuraavaksi vuorossa oli yksi kuuluisimmista Rooman temppeleistä, Pantheon, joka sijaitsee lähes keskellä Rooman keskustaa. Sisäänkäynnin yläpuolella voi nähdä tekstin M. AGRIPPA.L.F.COSTERTIUM.FECIT (engl. Marcus Agrippa, son of Lucius, in his third consulate, made it.) Vanha rakennus erottui selvästi ympärillä olevista rakennuksista. Myös turistien määrä oli yllättävän iso, Onneksi temppeli oli niin iso ettei väkimäärä juuri haitannut ja kaikki mahtuivat kulkemaan vapaasti ympäriinsä. Temppeliin oli ilmainen sisäänpääsy ja sisältä olisi tarvittaessa saanut ostaa ääninauhan, jossa kerrottiin tarkemmin Pantheonin historiaa ja arkkitehtuuria.

Pantheonin ulkopuolella seisoi myös muutamia roomalaisia miehiä pukeutuneena antiikin roomalaisten sotureiden asuihin. He lähestyivät turisteja ja tarjoutuivat tulemaan samaan kuvaan heidän kanssaan. Hymyilivät kohteliaasti ja olivat ystävällisiä - kunnes joku hyväuskoinen otti sen valokuvan. Sen jälkeen alkoi rahan pyytäminen tehdystä palvelusta ja jos huhuihin on uskominen, niin nämä ihmiset ovat jollain 
tavoin tekemisissä mafian kanssa ja kukaan ei halua joutua mafian kanssa ongelmiin - eihän? No, henkilöt olivat harmittomia kunhan ei ottanut heistä kuvaa - ainakaan näkyvästi. Eräs vanhempi rouva otti sotilaista kuvan ja raavas kaksikko lähti samantien rouvan perään perimään maksua. En nähnyt miten tämä episodi päättyi.

Pantheon sisäänkäynti

Sisällä temppelissä aukeni hyvin kaunis, värikäs, marmorinen ja koristeellinen huone täynnä erilaisia patsaita, pylväitä, alttareita ja holveja. Kun katseen käänsi kohti kattoa, näki Pantheonin tunnetuimman arkitehtuurisen ominaisuuden, johon kuuluu avoin reikä katossa. Reiän kautta valo pääsee temppeliin sisälle ja valaisee yllättävän tehokkaasti koko huoneen. Temppelissä kun ei ole yhtäkään ikkunaa, katossa oleva ikkuna oviaukon lisäksi ovat ainoat valonlähteet. Sadekelillä vesi valuu suoraan sisälle marmorilattialle, josta löytyi pieni viemäri poistovedelle. Lähes kaikki pinnat olivat marmoria ja värisävyjä löytyi beigestä punertavaan. Arkkitehtuuri yleensäkin näissä vanhoissa nähtävyyksissä muistutti huomattavan paljon kreikkalaisten arkkitehtuuria kuten myös egyptiläinen kulttuuri paitoi selvästi läpi. Yhteinen historia näkyy lähes kaikkialla :)

Pantheonin kattoikkuna

Pantheon panoramakuva

Pantheonilta jatkettiin matkaa kohti Piazza Navonaa, joka oli iso suorakaiteen muotoinen torialue. Tällä hetkellä aukio on vain jalankulkijoiden käytössä. Aukiolta löytyy kolme suihkulähdettä, josta isoin on keskellä toria; Fontana dei Quattro Fiumi (1651), jonka on suunnitellut Gian Lorenzo Bernini. Suomennettuna suihkulähteen nimi on Neljän joen lähde. Suihkulähteen ympärillä on neljä patsasta, jotka edustavat Niiliä, Tonavaa, Gangesia ja Rio de la Plataa. Keskellä lähdettä on obeliski, joka on aikoinaan siirretty nykyiselle paikalleen Circus Maximuksesta. Piazza Navona on myös mukana Dan Brownin 'Angels and demons' -kirjassa.

Piazza Navona ja Fontana dei Quattro Fiumi

Aukion ympärillä oli niin julkisia rakennuksia kuin useita ravintoloita. Lounasaikaan ruokapaikat olivat pullollaan ihmisiä ja ravintoloiden edustalla tarjoilijat houkuttelivat ihmisiä sisälle syömään ja juomaan. Keskellä aukiota oli sitten paljon myyntikojuja niin asusteista laukkuihin kuin myös matkamuistoista maalauksiin. Maalauksia myytiin useassa paikassa ja kummasti kaikki olivat toistensa näköisiä ja maalattua samalla tekniikalla :D Näiden "maalareiden" lisäksi torilla liikuskeli samat trokarit myyden jäljennöksiä ja halpatuotteita kuin muuallakin kaupungilla.

Piazza Navona ja ympäristö

Aukion pohjoispäädystä löytyy toinen vaikuttavan näköinen suihkulähde, Giacomo della Portan suunnittelema Fontana di Nettuno (1574) eli Neptunuksen suihkulähde.

Fontana di Nettuno (1574)

Paluumatkalla metroasemalle kävimme kurkistamassa miltä Espanjalaiset portaat näyttävät. Espanjalaiset portaat eli Scalinata della Trinità dei Monti ovat varmaan tunnetuimmat portaat koko Euroopassa. Portaat lähtevät Piazza di Spagnan aukiolta ja jatkuvat aina Trinità dei Monti -kirkolle. Porrastasanteilta löytyi - yllättäen - lisää trokarimyyjiä jäljennöseriensä kanssa. Viltti vaan maahan ja tavarat siihen päälle esille. Hetken aikaa kun katseltiin maisemia portaiden yläpäästä alkoi paikalle saapumaan virkavallan edustajia. Tämän seurauksena viltit käärittiin opeasti kasaan ja minuutissa koko aukio oli tyhjä myyjistä. Ei tainnut pojilla olla ihan puhtaat jauhot pussissa. :D

Espanjalaiset portaat ylhäältä

Portaiden alapäässä on myös yksi tunnettu suihkulähde, Fontana della Barcaccia (Fountain of the Old Boat), jonka suunnitteli Pietro Bernini ja  hänen poikansa Gian Lorenzo Bernini. Suihkulähde on rakennettu laivanmuotoiseksi ja idean kerrotaan tulleen Tiberin tulvien huuhtomasta veneestä, joka löytyi kukkulan juurelta. Suihkulähteen ympärillä oli niin paljon turisteja, että suihkulähdettä itseään oli vaikea nähdä.

Trinità dei Monti -kirkko

Seuraavassa osassa kuljetaan kohti antiikin Roomaa ja vuorossa ovat Palatino, Forum Romanum sekä Colosseus.

lue lisää

Talviloma Rukalla

Pitkän odotuksen jälkeen koitti viimein aamu, jolloin loma alkoi. Edessä oli pitkä matka kohti Kuusamoa ja Rukaa. Osa matkaseurueesta oli lähtenyt aamuvarhaisella ajamaan autolla maan halki kohti pohjoista, kun jälkimmäinen osa suuntasi kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Lasten kanssa oli helpompi kulkea lentäen kuin istua autossa 10h putkeen ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi menemään lasten kanssa. Ja lentopelkoisena olisin mielummin valinnut automatkan, mutta enemmän musta oli hyötyä lasten äidille kuin autoilijoille :)

Lähde: Ruka Maston Aitio 80

Ja kaikista peloitteluista ja vitsailuista huolimatta (ihanat työkaverit ♥) lentomatka sujui ongelmitta ja näköjään siihen lentämiseen alkaa tottua. Perillä odottikin tuleva appiukko auton kanssa ja matka jatkui kohti rinteen kupeessa olevaa mökkiä. Mökki sijaitsi Rukan itäpuolella Mastorinteiden välittömässä läheisyydessä. Ihanan viihtyisä mökki, jossa oli 3 erillistä makuuhuonetta. Ja ilmat olivat koko viikon ajan täydelliset! Yöllä muutama aste pakkasta ja päivisin korkeimmillaan asteen pari plussaa. Ja lunta oli reilusti yli metrin ja sitä satoi vielä lisää. Ja mikäs sen hienompaa kuin lasketella auringonpaisteessa!

Välihissin kupeesta.

Tämä oli toinen talvi, kun pääsin laskettelemaan suksien kanssa. Viime talvena kokeilin muutaman kerran laskettelua pienen pienessä rinteessä Himoksella ja kaikki oli vähintäänkin huvittavaa ja hataraa :D Tänä vuonna ensimmäinen lasku jännitti paljon, mutta äkkiä siihen löytyi rytmi ja loppuviikosta mentiinkin pitkin mäkiä ristiin ja rastiin. Ja voi pojat, kun se oli hauskaa ♥ Ensi talveksi täytyy ostaa omat lasketteluvälineet! Tuolihissillä pääsi ihan tunturin huipulle, josta oli aivan mahtavat näkymät ympärille ja sieltä sitten laskettiin koko matka alas ja noustiin takaisin ylös. Harmi, ettei tullut kameraa mukaan, joten kuva säilyy nyt vain muistoissa. Ja tietenkin välissä täytyi käydä Bistrossa minttukaakaolla. :) Harmi vaan, että nykyinen Bistro oli vaatimaton parakkirakennnus, kun alkuperäinen paloi poroksi. Mutta uutta Bistroa aloitellaan rakentamaan nyt keväällä ja se valmistuu seuraavaksi laskettelukaudeksi.

Ässät-kakku

Alkuviikosta vietettiin myös avopuolison synttäreitä ja tietenkin asiaan kuului myös täytekakku. Kaikki ei mennyt ihan kuin Strömsössä, joten jouduttiin hieman (oikeesti aika paljon) soveltamaan matkan varrella. Pyyntönä oli Ässät-kakku ja sitä sitten yritettiin tehdä mökkiolosuhteissa ^^ Lopputulos ei ollut ihan suunnitelman mukainen, mutta kuvassa näkyy kakku koristelujen jälkeen. Kakun välistä löytyy suklaavaahtotäyte sekä banaania. Päällys on tehty sokerimassasta ja sivuille on pursotettu pastavärillä värjätty kermavaahto. Sokerimassan alla on sokerikreemi pitämässä kosteuden kakun sisällä, jolloin kuorrute ei pääse vetistymään. Suklaatäytteen ohje on otettu Kinuskikissan sivuilta.

Lähde: Erä Susi

Yksi todella iso ja upea elämys sisältyi myös lomaviikkoon; Husky Safari. Ihanat appivanhemmat olivat järjestäneet meille lapsille yllätyksen ja olivat varaneet kaikille kelkka-ajelun koiravaljakoiden kanssa. Kelkka-ajelun järjesti Erä Susi, joka on vuonna 1998 aloittanut toimintansa Kuusamossa. Nyt heillä on yli 200 huskya sisältäen ajoihin tarkoitetut koirat, pennut sekä eläkkeelle päässeet vanhukset. Jokaista kelkkaa veti 6 koiraa aina pareittain. Kuusikko on ennalta määritelty ja aina pyrittiin pitämään samoja koiria yhdessä. Meille oli varattu kaksi kelkkaa, joihin jakauduttiin. Lapset saivat matkustaa aikuisen sylissä kelkassa ja toinen aikuinen ohjasi kelkkaa. Koirat olivat todella innokkaita lähtemään vaellukselle eivätkä malttaneet pysyä paikoillaan. Kelkat olikin sidottu tolppiin kiinni, jotta niihin päästiin istumaan. Jarruttamista varten kelkan takaosassa oli astinlauta, jonka päällä täytyi seisoa koko painolla, kun haluttiin pysähtyä kokonaan. Hidastettaessa riitti, että toisella jalalla painoi jarrua. Vaelluksen puolessa välissä vaihdettiin ohjaajia ja silloinkin piti yhden seisoa koko ajan jarrulla, että kelkka pysyi paikoillaan. Kelkka-ajelun jälkeen jäätiin hetkeksi rapsuttelemaan koiria ja sen jälkeen tarjolla olikin kunnon pannukahvia ja makkaraa. Kahvi juotiin kuksasta Lapin tapojen mukaisesti. Koko vaellus oli aivan uskomattoman hieno elämys! Koirat olivat innokkaita ja kilttejä, kyyti oli tasaista ja maisemat kauniita.

Alkupala

Viikon aikana kokkailtiin myös vuorotellen. Tarjolla oli paljon erilaista syötävää, oma ateriakokonaisuus lähes joka illalle. Yhtenä iltana herkuteltiin tacoilla, toisena iltana sisäfilettä Wellingtonin tapaan käärittynä voitaikinan sisään, kolmantena iltana pippurituorejuustolla täytettyjä kanan rintafileitä... Ceasar-salaattia alkuruoaksi sekä kuvassa näkyvä kokonaisuus. Aijai, koko viikko oli kyllä yhtä herkuttelua. Hyvä seura, maistuva ruoka sekä lasillinen viiniä ♥

Lähde: Ruka Peak

Yhtenä iltana käytiin syömässä Ravintola Peakissa ja se ruoka vasta veikin kielen mennessään. Aloitimme illan kuohuvalla ja tilasimmekin lasilliset Veuve Clicquot- shampanjaa. Lisäksi saimme keittiön tervehdyksenä annoksen kurkkuvaahtoa alkupalaksi. Alkuruoaksi otin itselleni parsakeittoa, joka oli aivan uskomattoman hyvää. Voimakas mausteinen maku, jota oli pehmitetty kermalla. Pääruoaksi valitsin Meri-Lapin karitsan karetta ja prässättyä lapaa punaviini- sekä Bearnaise-kastikkeessa. Karitsan kare oli todella mureaa ja valmistettu juuri oikein jättäen liha selvästi punertavaksi. Punaviinikastike sopi loistavasti karitsan kanssa ja Bearnaise-kastike oli parhain Bearnaise-kastike, mitä olen ikinä syönyt! Koskaan aikaisemmin en ole tykännyt sen mausta, mutta tuolla se oli ihan eri tavalla tehty ja maistui paljon paremmalle kuin mikään Bearnaise-kastike, jota olen maistanut. Pääruoan kanssa oli lasillinen Quinta de la Rosa Douro Tinto 2008 -punaviiniä Portugalista. Kokonaisuus oli ihan ♥

Koko lomaviikko oli aivan mahtava ja tulen muistamaan sen ikuisesti. Iso kiitos niille, jotka mahdollistivat tämän matkan!

lue lisää

Matkamuistoja Norjasta

Kuva-arkistoista löytyi vanhoja matkakuvia Norjan reissulta. Täytyy kyllä sanoa, että se matka oli kyllä unohtumaton! Kiitos siitä henkilöille, jotka tekivät sen mahdolliseksi.

Kuva tienvarrelta

Matka alkoi Oslosta ja autolla ajettiin Norjan halki länsirannikolle ja matkan varrella oli niin paljon kauniita ja upeita maisemia, joita ei ole muualla nähnyt. Korkeuserot matkan aikana vaihtelivat merenpinnan korkeudelta yli kilometrin korkeuteen.

Ensimmäisessä kuvassa pysähdyttiin tienvarteen katselemaan maisemia ja kuvasta erottuu todella hyvin korkeuserot maastossa. Kuvan ottohetkellä oltiin lähes merenpinnan tasolla ja myöhemmin ajeltiinkin tuolla ylempänä olevilla kukkuloilla.

Vuonoristeily

Matkaan kuului tietenkin muutaman tunnin vuonoristeily, jonka aikana ehti nähdä todella vaikuttavia kallionseinämiä ja kapeita vuonoja. Laivan kuljettaja mainitsi mahdollisuudesta nähdä hylkeitä, mutta sillä kertaa yksikään otus ei uskaltautunut esille kuvattavaksi.

Pieni vesiputous

Norjan maisemat eivät olisi mitään ilman serpentiiniteitä ja vesiputouksia. Serpentiinitiet eivät olleet mukavia ajella, melkein mahanpohjasta tuntui mutkissa ja korkeuserot olivat hirveät tienpientareen ulkopuolella. Mutta tulipahan sellaisetkin nähtyä ja koettua. Aika hauskaa oli myös laskeutua sieltä kilometrin korkeudesta alaspäin vuoren sisällä pyörien kolme kertaa suurella halkaisijalla varustetulla autokaistalla.

Vesiputouksia löytyi useita ja koot vaihtelivat pienistä aina suuriin asti. Isoimpien vesiputousten vieressä kohisi sen verran paljon, ettei toisen puhetta juuri kuullut.

Vaellusreissulta

Ja pieni vaellus Norjan maastoissa oli todella hieno kokemus, vaikka kyseessä olikin varsin vaatimaton kiipeilyurakka. Kuva otettu sen jälkeen, kun korkein piste oli valloitettu ja alla levittäytyi kaukana siintävä kaupunkikuva meren rannalla.

Ja huipulla todellakin tuuli :)

lue lisää